Part 2

Njam, tuota — — selvä on, että aiot ottaa tytön ja myötäjäiset ja jatkaa kilpailua.

NEWTON

Very well! Tyttö on luvattu minulle, sillä minä olen keksinyt aatteen ja systeemin. Se maksaa tytön tai rahaa. Vaadin korvausta!

TOIVORINTA (nauraen).

Eikös siellä rapakon tuolla puolen vielä tiedetty, että tämä lemmen lankeemus on keksitty jo paratiisissa, ja systeemi, se oli jo Eevan siemenessä ja hänen jälkeensä kaikkien Eevan tyttärien hampaankolossa. Minä sen äsken sieltä juuri löysin, ja keksintö on Eevan ja minun.

PIINU

Nää, nää, mutta myötäjäisiä et saa!

TOIVORINTA

Niillä ei kiirettä. Kaupat pannaan yhteen ja nurkkakaupoista tehdään suurliike. Siinä se on trusti, eikä tirehtöörejä tarvita. Turha tässä on kauppiaan vastaan hangata. Jos en tyttöä saa, alan sellaisen kilpailun, että Töykänän aurinko putoo maahan. Mitäs sanotte?

PIINU

Njam, tuota, vävy vai appi määrää hinnat ja korotukset?

TOIVORINTA

Ensin appi ja sitten vävy.

PIINU

Hmh — — mikset sitä heti sanonut. Siin' on, ota tyttö.

NEWTON (puoliksi itsekseen).

To bee or not to bee — — Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. (Muille.) Minä luovun kaikista vaatimuksista, jos saan korvausta viisisataa markkaa.

XV KOHTAUS

(Valte ja Iita tulevat keittiön ovesta.)

TOIVORINTA (tulleita huomaamatta).

Ei ansion mukaan, mutta hyvästä nimestä, Töykänän auringosta, voit saada parisensataa juomarahaa.

VALTE

Ei se ole tuon sällin keksimä. (Vetäen Iitan lähelleen). Tässä se on se oikea Töykänän aurinko, pinnalta lahea kuin kuutamon naama ja sisältä kuuma kuin auringon terä. Ja se on kaikki tämän Töykänän tekoa ja Valten keksimä. Häh — — Mitäs siinä toljotat? Isäsi makaa pihakentällä juovuksissa, vehnäspala suussa. Mene pappaasi hoitamaan tai tukehtuu ylensyömiseen.

NEWTON

Tolkuta mitä tolkutat. Vai luulevatko nulikat tietävänsä, miten marssii oikea kentlemanni elämän markkinoilla. Hän ostaa ja myy, hän tappaa ja voittaa. Ja kun on lakkarissa reikä ja reikä on tyhjä, hän viheltää iloissaan ja panee pystyyn tingeltangelit ja karusellin, sillä tämä poika taitaa silmät kääntää ja miekat niellä ja klovnipoikana pakaransa pehmittää, ja jos ei auta kauppa eikä konsti, silloin taipuu tämä poika Sarpatin leskien puoleen ja lepää elämänsä vaivoista, lepää ja pään alla on untuvatyynyt ja vierellä pullea leski. Ymmärrätkös sinä pienin ynisevistä olennoista? Et, et tietenkään. Mutta minä, kentlemannien kentlemanni, minä olen käynyt elämän turulla tuhannet markkinakojut ja siksi on minulla se oikea business ja nyt minä lähden.

VALTE (siirtyen Iitan kanssa keskinäyttänölle; ihmeissään).

Olipas siinä oikea maailman sälli. Mutta meillä on järki ja järjestys. Ja me eroamme nyt Iitan, kihlattuni, kanssa tästä paikasta. Minä perustan Saukkolan perukalle nappi- ja tupakkakaupan ja sitten Moksin kylään rihkamakaupan, jossa on nauhat ja pitsit ja punaisenkirjavat hamekankaat. Ja sitten kun olen tullut porvariksi, siirryn tänne kirkonkylään ja tulen poroporvariksi ja panen teiltä konjunktuurit tukkoon — —

IITA

Mutta sen minä, Valte, sanon ajoissa, että nyt alkaa minun tuurini eikä sinulle enää muuta tuuria tule. Ja siinä se on top ja top tykkänään!

VALTE (kääntyen toisten puoleen, kuin Iitan puolesta anteeksipyytävästi selittäen).

Tää Iita, nähkääs, ei jaksa ymmärtää, että meidän kauppiaitten elämä on sellaista noppapeliä ja ympyrää, että kun konjunktuurista lähdet ja pääset voittoon ja lisävoittoon ja arvonnousuun ja saat vielä korkoja ja korolle korkoa, niin taas on se temppu ja konjunktuuri edessä, jos aiot kavuta säätytikkaita ylöspäin. Mutta muuten se on tanakka ja mukava tyttö, tää Iita — — (Levittäen kätensä, Iitalle, huikean riemukkaasti.) Iita!

VÄLIVERHO.