Part 2

Aamuin ja illoin woidellaan lapsi nijn walkian edesä yli koko ruumijn, mutta erinomattain ne paikat, joita se hawaitaan arastawan, joita woidellaan ja hiwutetaan jotain raskaalla ja armottomalla kädellä, ja kauwwan hiwutetaan, jonga alla lapsi kitisee, huutaa ja parkuu, woidellaan ja paistetaan hywin sisälle walkian edesä ja woidellaan lapsi 2:sti päiwäsä, sixi kuin lapsi ei enää itke nijtä ennen arkoja paikkoja koskiesa ja woidellessa.

Ämmäin Toinen Rijsi-Woidet. Lapsille Rijsijn.

Kanan munan werta Woita, kynsilaukkaa muutama kynsi, terwaa lusikallinen, 3 lawermarjaa, majawan haustaa krawataan wähä, näsiän-marjoja 10 eli 11, koiwun kantoja 1/2 kourallista, kaikki nämät sotketaan ja sullotaan yhexi puuroxi. Tällä woidellaan se sairas lapsi nawalta ja lonkilta, ja rinnat joss rauhaisia on kainalon alla ja reiden juurisa 2xi eli 3 kertaa wijkosa, parantaa, on usein koeteldu.

N:o 41.

Kuin Koi syööpi sormea.

Kaikki ne mitä wijmmeises rijsi woiteesa nimitettijn otetaan, ja lisätään nuuskua hypeellinen 3 onki-matoa, keltasta myrkkyä (arsenicum) weitten tutkamellinen ja ketun leipää 1/4 yhdestä krawataan; Tämä sotketaan yhteen, ja pidetään jäsenen päällä 3 wuorokautta koskemata, säämiskä eli nahka tukosa sormen ympäri jota koi panee. Kuin se päälle pannaan, nijn se ensi wuorokaunna mojottaa hirmuisesti, että ihminen pyörtyy, mutta ei pidä pois otettaman, se autta wissijn ja on monasti koeteltu.

Wielä Koihin, Toisin. (emot Qwesan)

Ota hywin hienoxi surwottua walkiata myrkkyä (arsenik) sido riewun kansa ympäri mojottawan jäsenen, ja anna maata päällä muutama tijma, joss sijnä jo olis reikä, nijn ensin pannaan pumullia haawan päälle ja sitte arsenicum.

N:o 42.

Silmi wettä, Wetisijn, punaisijn ja hätärä silmijn.

Pietarin kukka (mille folium achillaea) lehdet ja kukat keitetään wedesä, sixi kuin se tulee pruunixi (ruskiaxi) annetaan jähtyä hetken; kaataan sijwittyä korttelin wetäwän potellijn, johon pannaan puoli kourallinen Luttrattua Saltpietaria, ja hypeen werta sinikiweä (blå wictril) Tämä seisoo ja laskeupi rahka pohjalle kaataan se kirkas wesi toiseen klasijn.

Tästä pyhitään sulwalla eli sormen päällä wetisijn silmijn; kuluttaa myös lijan eli häiwän, kuin sitä aamuin ja illoin pannaan 4 pisarta silmään, eli riewulle sidotaan yöxi punaisille silmille; on hywä ja koeteldu.

N:o 43.

Kkatso N:o 60.

Silmi wettä, Maa- mesi eli Sawi mansikoista, (ögon watn af Smultron) (fragaria)

Ota ensin puhtaita Maa mansikoita, pane yhteen kruukuun ladet sormen paxulta; piroita sen päälle hienottua Spansk-gröönaa, hienoa Saltpietaria ja suoloja, tee nijn marjoja aina wälijn latojen ja suolaa Saltpietarilla, suoloilla ja Spanskgröönalla, sixi kuin kruuku on täynnä; anna se seisoa wijkon eli 2xi sijwihte puhtaaxi ja pane puhtaaseen klasiflaskuun; kuluttaa häiwän eli lijan.

N:o 44.

Kuinga Weto- ja parannus Plaastaria tehdään.

1/2 naulaa keltasta Waxia, 1/2 naulaa Hartsia, sulataan yhdes ylös, sitten sulataan sijhen tygö 4 luodia Pukin-talia ja 2 luodia Terpentijniä, kuin ne on hywin yhteen sulaneet ja jähtyneet pannaan tygö 1 1/2 luodia Spanskgröönaa, ja annetaan seisoa samasa astiasa ja hämmennetään hywin; ja kuin se on hywin jähtynyt woidellaan kädet puumöljyllä, ja wanutetaan pitkixi plastari pötkyixi eli myös ohuexi ohennuxexi.

N:o 45.

Kurkun Wirutus wettä, Poltet-taudeisa, Kuumuuden kansa Kurkusa.

Ota 1/2 tuoppia wettä, 2 naurista, 9 eli 10 Salwijan lehteä, 2 eli 3 Isopin warpua, keitä kannen alla, sixi kuin naurijt lijwaxi likoawat, sijwihte, sekoita wähä Saltpietaria, nijn se on walmis, wiruttaa kurkkuansa kuin sampa on näköisällä poltet-taudisa.

Sitten kuin sampaan rakot pois putoowat tulee kieli ja kurkku laki helläxi ja karwastelewat: sentähden ota yxi kortteli wettä, yxi nauris, wähä salwijaa ja keitä kannen alla, sixi kuin kaikki wesi on kuiwunut, rässää mehu naurijsta, sewoita sijhen yxi kanan munan kelta ja wähän hunajata, ja woitele sillä kieli ja huulet.

N:o 46.

Haawa Woidetta; ja myös Korwa ja Hammas-tautijn hywä.

Winätikkata 1 tuoppi, Spanskgröönaa 3 luodia, 2 luodia Sennet- lehtiä, ja wähä kuparröökia, nämät surwotaan, pannaan Etikkaan, potelli hywin kijnni korkataan; annetaan seisoa lämpymäsä; 3:nna päiwänä jo kelpaa pruukata.

Woidellaan wiriästi sulalla awoimijn kirwes eli rauta haawoihin, sinelmijn ja muihin haawoin; parantaa ja sulattaa paiseen ja pois otta kiwun.

Korwa-taudisa, kuin pistää, kaataan korwa täyteen annetaan olla, hetki, korwasa, sitten uloskallistetaan. Hammas-taudisa; pannaan muutama tippu puumpuli willoille hampaalle, wetää ulos flussin ja kinon. Koisa kuin se ajettu ehiältä; päälle woidellaan. Haawan lehden kannat (nupit) palowijnaan sisällepannut, tulewat haawa- balsamixi.

N:o 47.

Assess. Haartmannin Essentia Dulsis (punanen öljy) Waimowäen Raskassa ollesa, mielipahoin; raskaisa lapsen saalijsa; jälkipureihin; yskään; lasten ylös hyppäyxijn unesa, sydän sampaan; wetelään wattaan; rupulisa; ei ummella ollesa.

Lapsille annetaan 2 eli 3 pisarta, wanhoille 30 eli 40 pisarta yöxi, antaa unta ja lewon, mutta usein ja paljon pruukattu panee ummelle.

N:o 48.

Haartmans Präserwerande Droppar.

Lämmittäwät, ajawat ulos seisahtanehen uloshöyryämisen, (Transspiration) äänen langeemiseen, yskään ja flussein hywä, 30 pisarta erältä.

N:o 49.

Hartmans Essentia Confortans.

Waimowäelle hywä; ajaa tuulta rintain alta, wahwistaa, ilahuttaa; lapsen synnyttäille edeltä ja jälkijn hywä 15 eli 25 pisarta sokurilla.

N:o 50.

Haartmans pulwer mot Syra (Pulvis contra acredinem)

Sampaan lapsille ja wanhoille, weitten tutkamellinen, Rewäsin-tautijn.

N:o 51. Haartmans Catarrhal piller.

Tarpelliset kewäillä ja syxyllä; kino ja rinta tautien alusa (fluss febrar) pitkällisisä taudeisa sitkistyneistä märkyydeistä; niinkuin Giktisä; ne wetäwät alas sitkiän kinon päästä, ja muolta ruumilta; waimowäelle erinomattain, 5 ja 10 erältä.

N:o 52.

Wattaa rikkowata eli awawata juotawata.

1/2 luodia Rhabarberia, 1 kortteli kuumaa wettä, 1 luodi sennetin-lehtiä, 3/4 luodia Englandin suolaa, 1 luodi Russinoita, annetaan seisoa wuorokauden, otetaan sisälle 1 eli 2 lusikallista illoilla pitää wattaa auki.

N:o 53.

Binikki matoja ja muita matoja ulosajawat jauhot, Jotka madot owat syy kaatuwaan-tautijn.

Rec. Semen Santonici eli madon-siemeniä 1 luodi, Kardobenedictin Siemeniä 1 qwintijni, Renfanan kukat, Fl. Tanaceti hortensis 1 qwinttijni, Kuoleman kouran juurta, Rad. filieis pteris 1 qwint. Vitriolum Romanum 1/2 qwint.

Kuiwataan, surwotaan, annetaan muutama graani, ijän jälkeen; ajaa madot ulos kinona; watta edeltä ja jälkijn perataan Rhabarberilla; kylmää wettä juodaan hywin päälle; 4 päiwää loppu alakuusa tätä sisälle otetaan.

Watta wahwistetaan Piparrooti wedellä, joka rewitään ja 1/2 tuoppia kuumaa wettä päälle kaataan; sitä särwetään lusikalla puolipäiwään asti.

N:o 54.

Yxi wesi, Wattan happoimeen weteen ja sampaan wanhoille ja nuorille.

Kruusmintu wedesä sulataan Sal. Tartari eli Cremor Tartari 1 untsi; josta lapselle 1 Thee lusikallinen 2 eli 3 kerta päiwäsä; wanhempi juo wiina klasillisen.

N:o 55.

Waimoin Rinta ajoxijn kypsentää ja parantaa.

1 Naula hapointa taikinata 1/4 osa naulaa Sijrappia, Traania 4 luodia; sekoitetaan, keitetään plaastarixi; wetää kyllä.

1 naula fijkunoita, 1/2 naulaa hunajata, paistetuita sipuleita sotketaan taikinaxi; päälle pannaan.

Kuin haawa on auki puhjennut truiskataan hunaja wettä, eli lijnasta kaputettu tukko pistetään hunajaan ja reikään tukitaan; Hartmannin plaastari päällimmäisexi.

Kuin rinta on sisältä parannut; pidetään ainoastansa plaastari päällä, Hunaja tuukit pidetään alinomaa yli koko rintain.

N:o 56.

Matoja ulosajawa pulweri.

Rec. Radic. Jalappae skrup 2 1/2 Ipecacuanhae Resinae Jalappae Sal Absinthii aa gr. 1. M.F.P.D.S. Mato pulweria, ottaa yhtä

haawa puhtaasa kylmäsä wedesä, kuin pureet tuntuwat, juodaan kylmää wettä, sixi kuin pulweri rikkoo wattan.

Kesällä otetaan Malin-mehua eli Reenfanan ulosrässättyä lusikallinen 4 eli 6 kertaa päiwäsä 2 päiwää ennen wijmme alakuuta, ja 3:na päiwännä tämä edellä kirjoitettu mato pulweri, ja taitaan olla wissi, että mato näyttää ittensä. Ja, niinkuin ei se ole mihenkään hyödyllinen, toistamiseen ottaa; nijn jätetään se jälle toiseen ala kuuhun, ja silloin samoin pruukataan.

N:o 57.

Wattaa wahwistawa Elixiri (Elixir viscerale Rosenii).

Sijtä otetaan 60 eli 100 pisarta Franskt Wijnasa; 14 päiwää; on hywä

1. Oxennuxeen ja kyöläyxeen, ja kuin ruoka lysti on pois.

2. Nijlle jotka aamuisilla tahtowat kyölätä.

3. Jotka on ummella, ja sijhen taipuneet.

4. Tuuleen eli coliqwin.

5. Mielen ja sydämm~en ahdistuxeen, (cardialgie.

6. Rewäisimeen ja kelta-tautijn.

7. Pään wiemistämiseen heikosta wattasta.

N:o 58.

Electuarium Diascordii correct.

Sisälle otetaan 1 eli 3 qwinttijniä, 1 eli kaxi kertaa päiwäsä Caneli wedesä, oxentamiseen, nikottamiseen, pureihin, puna-tautijn, tarttuwisa-taudeisa, kuin woiman kuluttawa ulkotauti on seurasa.

N:o 59.

Essentia Millefolii.

30 eli 60 tippua Thee-weden kansa, punan juoxusa, kuin se on lijallinen.

N:o 60.

katso N:o 43. Silmi wettä. Ruusuun ja punaisijn silmijn.

Ehkä maa mansikoista suolan kansa tehty silmi wesi waski kasarisa, poompullille tipahutettu ja silmään pantu kusa Ruusun kipu on sen kohta paranta, ja myös rokosa tulleet näpyt kuluttaa silmistä ja lijjan eli häiwän; nijn on myös wielä

Tämä Silmi-wesi sangen ylistettäwä:

Aptheekista ostetaan Pionin juurta, walkiata wictrilliä (puolan suoloja eli walkiata silmä sokuria) 9 äyrin edestä kumpiain ja 3 Moder neglikkata. Oikiata walkiata sokuria 3 sen wertaa, kukin lai erinänsä surwotaan, ja pannaan sitten yhteen, matalalle tinafadille, johon kaataan puoli korttelia hywää lähde wettä, ja toinen faati päälle kumotaan, pidetään nijn kellarisa 48 tijmaa, otetaan ylös ja kaataan awopää juomaklasijn; ja kuin se on seisonut muutaman tijman, niin sakka pohjaan laskeuupi, se klaari eli selkiä wesi kallistetaan klasijn tallelle ja suojellaan propilla ja rakko päälle.

Tästä Silmi-wedestä tipahutetaan yxi pisar erältä silmään, se on hywä sekä wahwistamaan näön, nijnkuin myös kuumuutta (inflammation) ja ruusua, koita ja kalwoa poispoistamaan ja kuluttamaan. Samling af äldre och Nyare Rön, 2 Capit. sid. 790.

N:o 61.

Yxi Keitto, Giktijn, Keripukkijn, Wesi-tautijn (Anasaria eller Watusot i Fethinnan) ja Tekokktiin siaan.

Ransoosi eli pahan-taudin wammoisa ja Kapijn.

Doct. H. Er. Rydbekiltä, ylösannettu ja ilmoitettu Jurikes Tidn. N:o 58. 1770.

Rec. Ota se wiherjäisin Kuusen haoista eli kuusen latwat ja kaswanneet, kurikoi ja rusenna nijstä 2 naulaa, ja runnellessa kastele wijnetikalla: Kataja puuta wahwasta ja täysi tullesta puusta sahaa poikkipäin ohuixi kyrsixi, jotka sitten helposti weihtellä eli kirweellä hienoxi hakataan 1 naula, tuores rikki leikattu Piparrooti 4 luodia, Malia (koi-ruohoa) 2 luodia.

Kaikki nämät pannaan minattuun destilleer pannuun Apthekisä, joiden päälle wuodatetaan 3 kannua kiehuwata wettä, kohta pannaan hattu kijni ja klistiröidään, ja pijppuun proppi, ja nijn annetaan seisoa yli yön, ja sitten, wähällä walkialla juoxutetaan sijtä 2 kannua, ja joss se usiampaan potellijn juoxutetaan, nijn se sekoitetaan, että woima tulee tasan, juoxuttamisen aikana pitää pijpun istumän potellin suusa, ja riewulla ympäri peitettämän, sillä muutoin lentää eli katoa paljon sijtä parahasta balsamista. Tästä juodaan syxyn ja kewäin, 14 päiwää eli 3 wijkoa, ensin 1/2 sitten 1 eli 2 korttelia joka aamu, ja pidetään jotensain sama ruan järjestys kuin prunnia juodes, ja lijkutaan, ne tekewät parahitten jotka juowat aina kewäistä talwi kylmään asti. Katajamarjain sijrappia eli palanen sokuria pannaan sekaan, joss nijn lystää.

N:o 62.

Camfortti Salwua eli woidetta tehdään.

2 luodia hienoxi surwottua Plyywittiä, 4 luod. skijrattua sian ihraa, eli suolatoinda woita 3 qwintijniä Campherttiä, sotketaan. On hywä ruusuun, ruumijn punaisijn näpylöihin, ja punertawijn ajamisijn, sinelmijn ja äkämihin.

N:o 63.

Elixir Vitrioli Acidulatum von Rosenstein.

On hywä heikolle ja arka tuntoiselle wattalle (sensible) antaa ruoka lystin, wattan kuumuuteen ja röykkäyxijn (rapports) 30 pisarta wedesä. Jotka rasitetaan työläiltä ajatuxilta, nauttikoon.

N:o 64.

Kryydi Tupakkia eli Britanniska Tupakkia

Tawallisen Tupakin polttaminen ottaa pois sen paran syljen eli märkyyden, jota ei kenengään pitäis haaskaaman, koska se on Jumalalta suotu ruan sulattamisexi. Tupakki matkaan saattaa luonnollisesti murheellisen raskaan mielen ja rewäisimen, mutta se joka on harjaandunut tupakin polttamiseen, etsij sijnä ainoata lohdutustaan, nijnkuin muut onnettomat wäkewisä juotawisa. Ne joilla on ollut halwaus tauti, saawat kuolettawaiset päälle karkauxet sijtä, joss he alkawat polttamaan.

Ne jotka ensin alkawat tupakkia nauttimaan hawaihtewat kyllä sen myrkyllisen waikutuxen, kyöläyxellä etc.

On sijs parempi nauttia tätä Kryydi Tupakkia, joka on sangen terweellinen, nimittäin: Betonica, Hästhof (Tussilago) ögon tröst, Lawendel, wild Timian, wild Rosmarin ja muita woimallisia yrttejä, jotka woiwat wahwistaa ihmisen suonet ruumijsa.

Dr. Spoon, ylistetty lääkäri Genewesä oli se ensimmäinen, joka tämän kryydi tupakin ylös löysi, ja on se monesa paikasa, erinommattain Pohlan ja Englandin maalla koeteldu, nijnkuin suonia ja wattaa wahwistawat, wahwistaa silmät eli näön, liewittää tawallisen tupakin karwauden, ja tekee sen suloisexi poltaa. Se on merkillinen, että ne jotka on nuuskannut eli polttaneet tätä tupakkia, ei ole ikään olleet waiwatut pää kiwulta, suonten wärisemiseltä, flusseilta, Rheumatismer, räättä eli märkyydeltä, eikä ole tarwinneet pruukata klasi eli nenä silmiä wanhanakaan. Inrik. Tidn. N:o 1. 1766. Dr. Schultsz Tal om ålderdomens rätta ärnående.

N:o 65.

Wattaa awaawata eli rikkowata Keittoa,

Rec. Fol. S. S. S. unc. 1/2 Inf. p. horae spat. in aqua font. Libr. 1/2 sine ebullit. Col. & add. Sal D:ni Seignette scrup. 7 Syrup. Ros. Sol. drachm. 6 Ol. Anisi. gtt. i

M.D.S. Wattan rikkowa juoma, jota juodaan puoli illalla, ja toinen puoli aamulla.

N:o 66.

Raskaille Waimoille, Umpi-taudisa.

Rec. Elect. Lenitiv. Ed. drachm. 1 1/2 P. Fol. Sennae Rad. Rhei aa drachm. 1/2 Syrup. Rhei. unc. 1/2

M. D. S. Awawa mehu, ottaa Theelusikallinen eli kaxi tarwitesa.

N:o 67.

Huonet ja koti lääkityxiä hewoisista.

Kylki pistoxeen päälle pantu hewosen sonta, auttaa.

Sinelmijn, langemisesaa, keitetään Etikasa ja päälle pannaan Hewosen ydin kuiwijn kolotuxijn.

N:o 68. Sioista mitä koti-lääkitystä?

Lämmin sian sonta pahoin leikatun eli hakatun haawan päälle pantu, tyrehyttää weren ja parantaa haawan. Etikkata tuoren sonnan päälle, waattesa pidetty nenän edesä, seisauttaa weren juoxun, kuiwattu, jauhoxi, Franskt Wijnan kansa, puna-tautijn, Muskottia wähä sekaan. Etikasa myös keitetty, ja myrkyllisten eläinten puremain päälle, parantaa, Ransuusi haawoin tuhgaxi poltettu, piroitellaan. Sian sappi ja ydin paleltuneille wammoille.

N:o 69.

Koirista.

Koiran paska jauhoixi, wanhoin ilkeihin haawoihin piroiteltu parantaa aiwan hywin, ja pian, ettei sen wertaa ole, poltettu tuhgaxi, ihraan sotkettu, haawain päälle. Pääskysen ja suden paskan kansa hunajaan sotkettu, ja kaulan ympäri pantu on kurkku tautijn jalo apu. Koiran nahka nyljettyä lämminnä ja tuoresna jalkain ympäri kiedottu, wetää ulos Giktin, ja luuwalon jalko pöydistä ja nilkasta.

N:o 70.

Hijristä, koti-lääkityxiä.

Hijren peparoita sotketaan hunajaan, ja woidellaan nijtä joilta hiuxet lähtewät. Hijren paskat Etikan kansa päälle pyhityt, ajaa pois ruwen ja kawin päästä. Koloisijn hampaisijn pantu hijren paskaa, saa ne pois putoamaan ilman Fältskääriä. Hijren paskoja sisälle annetaan pureihijn ja matoja wastaan, ja luetaan nijn hywäxi kuin Rhabarberi wattaa rikkomaan. Hijren nahka tuorelda nyljetty ja ajoxen päälle eli luuwalon päälle pantu, kypsentää, ja antaa liewityxen.

N:o 71.

Kanoista, mitä?

Kissain pureman haawan päälle, pannaan kanan-paskaa kanan ihraan sotkettu: mutta Etikan kansa willikoirain pureman päälle, jalkatautijn (podagraan) ja pakkaisesta ajettuneihin käsijn tuoressa päälle pantu; ja paleltuneet wammat parantaa, kananpaska sotkettu öljyyn ja einehtimättömään sylkeen, pannaan warwas känsäin päälle ja ne pois kuluttaa.

N:o 72.

Pääskysten paska, mihengä hywä?

Pääskyisen paska keitetty ja juotu eli päälle pyhitty, on hywä willikoirain puremisen, ihran kansa sotkettu pää-kipuun, öljyn kans lämmitetty, korwaan tipahdettu ottaa pois hammas taudin, hauteexi ajoxijn äkämijn, waimojen rintoiin.

N:o 73.

Kusiaisista.

Surwo kusiaisia moorttelisa, pane waimon rinta maitoa päälle, tiputa korwaan, parantaa korwa taudin. Kusiaisten munat surwotut, jänexen sapen kansa sekoitettu korwan pantu, hywä raskaasen kuuloon, kusiais pesillä hautoa ruumista, hywä kuiwijn-tautijn, etc.

N:o 74.

Lukin eli hämmähäkin werkoista.

Lukinwerkkoa waatteseen kiedottu, ottalle ja ohimille pantu, auttaa 3:nen päiwän wilutaudisa.

Lukinwerkko haawan päälle pantu, tyrehyttää eli seisauttaa weren, ja ottaa pois kuumuuden.

Etikkaan sotkettu, pään päälle puserrettu ja sidottu, parantaa haawat ja ruwet pääsä ihmeellisesti.

N:o 75.

Eläinden sarwista.

Poltettu Hirwen eli Poron sarwi on aiwan hyödyllinen kaikisa kuumisa ja myrkyllisisä taudeisa, poltet ja lawan-taudisa, ajaa hikeä; sillä on tygönsä wetäwä ja kuiwaawa-tauti, jonga tähden se puna- ja ulko-taudisa, sisälle otetaan yxi eli 2 qwintijniä. Tappaa matoja ihmeellisesti ja on waimoin ylönpaltiseen weren juoxuun.

Tuhka lehmän sarwijn nenästä, on yskään; Etikan kans sekoitettu, kapijn ja syyhyyn, äitin syndymä merkkein ja nenään pantu, nenäweren juoxuun.

Sawu poltetuista wuohen sarwista ylös herättää ja wirwottaa kaaduskelewaiset.

N:o 76.

Pääskysten pesät.

Pääskysen pesä auttaa kurkku-taudisa, hunajan kansa, walkian Wijnan eli weden kansa keitetyn Camilli kukkain, kurkun ympäri, usein kääritty; ja samoin kaikenlaisijn myrkyllisijn haawoin ja kurkun ajamisijn aiwan hywä.

Eli, ota pääskysen pesä hyöhemineen päiwineen, keitä pehmiäxi, pane kamilli öljyä, wähä tuoresta Woita, pellawan siemeniä, ja kaalia, keitä lijwaxi, pane kaulan ympäri. Pääskysen pesä maidosa, hunajan woin ja wähän Safframin kansa keitetty, lijnaiselle lewitetty rinnoille usein lämminnä on ahdas rintaisille yskäisille, joiden rinnat on kinoa täynnä, liewittää rykimisen ja kypsentää sisälliset ajoxet.

N:o 77.

Noesta, mitä koti-lääkityxexi?

Etikka, hienotun takka noen kansa sekoitettu, parantaa rupiset ja kapiset päät, kuin se hywin ihoon hierotaan, että se punestuu.

Ruumijn matoon ota hienottua nokea, Franskt Wijnan rahkaa, raudan ruostesta, wuohen juustoa, tee näistä plaastari, joka 48 tijman sisällä kulutaa sen.

N:o 78.

Hapoin eli Muikia Taikina.

Wäkewäsä pään porotuxesa ja kuumasa-taudisa kerihte hiuxet päästä, pane lijnaiseen hapanta taikinata yli koko pään, kuin se kuiwaa; pane 2:nen ja 3:mas kertaa, wetää ulos kuumuuden, kinon ja märkyyden. Jalka pohjain alla Sinapin, Piparrootin, Kynsilaukan ja Etikan kansa, wetää alas kuumuden päästä, giktisä.

Palowijnan kansa sotkettu, paleltunein jäsenten päälle pantu ottaa pois kiwun.

Joss joku on säärensä taittanut, ja ei muuta olisi, niin wedä jäsenelleen, eli aseta luut sialleen; ja pane hapanta taikinata nahalle eli säämiskälle, ja sido päälle.

Leipää nisusta rijwattu maidon kansa keitetty, ja ulospuserrettu silmäin päälle pantu riewusa, wetää ulos kuumuuden ja raistamisen, Waimoin rinnoille leiwän mureneet maidosa on parahat sulattamaan. van Svieten.

N:o 79.

Woista haawa woidet.

Tuoresta woita, hunajata, jauhon tomua myllyistä ja wähä Bolus Armenicus, sotke yhteen, on parantawa haawa woidet. Eli pesemätöintä woita 1 qwint., waxia 1/2 qwint., jauhettua kusiais pesän pihkaa 1/2 luodia, hakattua kaalia kourallinen, sulaa, siwihte; pane paisesten ja kuumain punertawain äkämäin päälle ja puna-taudisa wattan päälle.

N:o 80.

Talista ja ihrasta.

Sian läski nahasta krawattu, warwas känsän päälle pantu sen liottaa, että se pois hohkaantuu ja putoa. Ota wanhaa ihraa eli woita, tulikiweä, säfwen puuta, wähä katajan öljyä, sotke, syhelmä-woiteexi.

Eli ota wanhaa woita, tulikiweä ja Aprottia ja terween ihmisen kusta, woitele syhelmäsä, walkian ääresä uunin edesä.

Härjän talia nawalle sidottu, on wattan pureihijn eli Colijkijn kylmästä.

Talista ja ihrasta tehdään plastarit, pihgan kansa.

N:o 81.

Wuohen maito.

Keuhko-tautijn juodaan 6 wijkkoa. Pistoxijn hunajan kansa, johon pellawia kastellaan päälle sidotaan, liewittää.

Teräs sijhen 1, 2 eli 3 kertaa sammutettu, puna-tautijn.

N:o 82.

Kauroista.

Kaurat, pää- ja silmä-tauteihin, wiemistymiseen, kuurouteen, yskään, pistoxijn, jalka tautijn, rewäisimeen, sappi-tautijn, keitetty wellixi; ja hauteexi. Pannusa paistettu, pussiin pistoxijn, kuiwalta ruusuun. Paleltuneille jaloille keitä Kauroja, sixi kuin pehmiäwät, sijwihte wesi pois, surwo kaurat, purerra ulos, mehu hiwu wamman päälle. Kauran klijt etikasa keitetyt pää pesty, kuiwaa kawin, ja ajaa pois täit.

Klijt pussijn pantu, lämminnä pään päälle ottaa pois kiwun, kenkijn ja saapaisijn kuiwalta, warjele wilusta ja pakkaisesta.

Klij jauhoxi surwottu weden kansa keitetty ja puum-öljyn kansa lämminnä waatteseen päälle pannaan wattan pureisa, ja leikkauxisa ja munaskuin-taudeisa.

N:o 83.

Puum öljystä ja Lijn öljystä.

Joka on ummella, ottakaan pari luodia tuoresta puumöljyä lämpymäsä juomasa, awaa wattan.

Lijnöljy lämminnä juotu, hywä kiwi ja munas kuu- ja puna-tautijn, ulkonaisesti päälle pyhitään ajoxijn, paiseisijn, palaneille, wapisewille jäsenille, punan juoxuun peräsuolesta; puumöljy käärmen pistoxijn.

N:o 84. Saipuasta.

Joss joku polttaa ittensä raudalla, wedellä eli muulla, ota suoloja 1 luodi, Finis saipuata (wenedisk twål) 1 luodi, 3 luodia Sipulia, (rödlök) tee sijtä Lijn-öljyn kansa sakia woidet ja pane päälle.

Yxi hywä ajoxia ja paiseita takaisin ajawa ja sulaawa sakia woidet (Repercussivum). Ota hywää Finis saipuata, klitua kumpiain 2 luodia, Campherttia 1 qwintijni, kanan munan walkiata ja 1 qwintijni poltettua alunata, sekoita ruusun weden kansa moorttelisa, sixi kuin se tulee walkiaxi hienoxi öljyxi; pane päälle kiwistelewän paikan, ja waikka se olis kuinka kuuma ja punainen, nijn sijtä kipu lähtee ja paiset sulaa.

N:o 85.

Tupakista.

Kuin Talon pojilla on hinku ja raskaat rinnat liottawat he tupakkia wedesä, wijnasa eli palowijnasa yötä, rässääwät, sijwihtewät, juowat.

Tupakin sawu yskään, ja hammas ja silmä tautijn kuiwat tupakin lehdet wijnasa lijoitetut, porosa lämmitetyt, ja kuumana päälle pandut, kipuun kylmästä päähän ja lonkille, wattalle.

Tupakin lehdet Etikasa keitetyt, hammas-tautijn.

N:o 86a.

Haawoja kijni wetäwiä ja parantawia lääkityxiä. (incarnativa)

Aloe hepaticum, Sarcocalla, Bolus Armenus, Mirhami, Foenum graecum, papuien ja mylly seinäin jauhot, surwo, sotke, pidä haawan päällä.

Eli ota Terpentijniä 4 luodia, hunajata 1/2 luodia, mirhamia ja saffrania, ruusun- öljyä ja waxia, tee salwua, parantaa.

N:o 86b.

Kiwun ja mojotuxen seisauttaa (Sedativa Dolorum).

Ulkonaisesti: hanhen ihra, kanan ihra, puumöljy, kanan munan kelta, dilli-öljy, pellawan siemenet, yxinään eli erittäin kutahin.

Eli ota Apthekista: Ungventum Agrippae, Laweröljyä, nardunöljyä, tee salwu, antaa lewon.

Sisällisesti: opium, sangen wähä, Essentia Dulcis Haartmanni, mandragora etc.

N:o 87.

Silmäwoidetta, Ajettuneihin ja punaisijn silmijn.

Ota Thus album 2 1/2 luodia, Spitsglas (antimonium) Sarcocolla 5 qwintijniä kumpiain, Saffrania 1/2 luodia, sekoita ne yhteen weden kansa joka on foenum graekumista, että sijtä tulee woidet, pane silmän päälle.

N:o 88.

Ungventum Aegyptiacum. Haawa puhdistawa.

Ota hunajata 1 naula, Etikkata 1/2 naula, Spanskgrönaa 2 luodia, Alunata 1 luodi, sekoita, keitä sixi kuin se punaisexi käy, nijn on se walmis. Tämä woidet puhdistaa kaikki haawat ja otta talwen lihan pois.

Eli: ota kanan munan keltoja, ja pane saman werta Terpentijniä, hämmennä, pane lijnan kaaputuxella haawaan, parantaa ja puhdistaa.

N:o 89.

Tinctura Thebaica. Londin. seu Laudanum Liqvid. Sydenhamii.

2 eli 3 pisarta lapselle, antaa unen ja lewon, pane ummelle watta-taudisa.

Wanhoille 15 eli 20 pisarta pureisa ja punataudisa, Hammas-taudisa puumpulille 2 eli 3 pisarta hampaalle.

N:o 90.

Tinctura Amara. Londin.

On hywä wattaa wahwistawa, rewäisimeen ja tuulijn, antaa ruoka lystin, lämmittää wahtan. 60 tippua.

N:o 91.

Tinctura Castorei. Londin.

Seisauttaa suonten temmomiset, ajaa tuulta ja kuukautisia; rewäisimeen ja puret-tauteihin. 60 tippua.

N:o 92.

Tinctura Fuliginis. Londin.

Rewäsimeen Waimowäelle. 60 tippua.

N:o 93.

Tinctura Guajacina. Londin.

30 pisarta sisälle otetaan kuin Gikti ja jalka-tauti on ylös päähän ja rinnoille nosnut. Hammas-taudisa 3 pisarta pompulille.

N:o 94.

Elixir Paregoricum. Londin.

Yskään, sulkuun, 50 pisarta yöxi, antaa lewon.

N:o 95.

Syrupus Pectoralis. Londin.

Yskään ja raskaille rinnoille 1 lusikallinen.

N:o 96. Ungventum Tutiae. Londin. Silmä salwua.

Woidellaan silmä kansia ja nurkkia, kuin silmiä kollottaa, ja ne owat muutoin raattaiset.

N:o 97.

Ceratum Citrinum.

Keltanen plaastari, wetää, kypsentää, perkaa kaikenlaisia paiseita, erinommattain Waimowäen rinta ajoxia.

N:o 98.

Tinctura Rhei amara. Edinburgens.

Awaa ja wahwistaa wattan; lusikallinen sisälle otetaan; ummella ollesa ja watta taudeisa.

N:o 99.

Pilulae foeridae. Edinburg.

Rewäsin-taudin pillereitä 4, 6 eli 8 erältä, ajaa myös tuulta ja matoja.

N:o 100.

Pilulae Pacificae.

Gikti ja jalka-taudin kiwuisa, ja wattan pureisa antawat lewon, ja ottawat pois kiwun 8 10 erältä.

N:o 101.

Receptit Giktijn rewäisimeen ja kuiwaan-tautijn.

Rec. Ess. Antim. Huxhamii Tinct. Guajaci. Ph. Sv. aa unc. 2

M.D.S. otetaan 50 pisarta erältä, joka aamu.

Rec. Pil. Saponac. unc. 2 Gummi amon. depurat. Extr. Cerefol. aa drachm. 2 M. F. pil. pond. gr. iij pulv. lycopod. consp.

D.S. pillerit joita 10 otetaan joka ilta.

Registeri

Edelliseen Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheekijn; Asiat löytään Numeroista itte Kirjan sisällä; josa ne usiammasti mainitaan, nijn usiammat numrat läpi katsellaan ja tarkataan.