Part 2

_Lassi_. Kyllä, äiti! (Lassi kiepsahtaa äitinsä kaulaan; Liisu katsoo iloissaan ja mielissään eikä tiedä miten hyväilisi äitiään.) Ja tiedätkös, siellä oli suutari ja se antoi minulle suutarin markan (näyttää sitä), ja sanoi ottavansa minut suutarin oppiin. Menenkö minä, äiti?

_Leena_. Sitä voidaan tuumia, kun isäsikin tulee kotiin. Mutta kovinhan tuota vielä olet lapsi, kyllä ehdit, kunhan vähän kynnelle alat kyetä.

_Liisu_. Minä en lähde koskaan pois kotoa äidin luota.

_Lassi_. En minäkään!

_Leena_. Suokoon hyvä isä, ettette tarvitsisi lähteä! Mutta nyt me laulamme sen Kantelettaren kauniin kotilaulun, että oppisitte sen oikein hyvin!

Laulu n:o 6.

Runosävelmän tapaan.

Lämmin paita iiinanenkin oman äidin ompelema; vilu vaippa villainenkin vaimon vierahan tekemä.

Lämmin on emosen sauna ilman löylyn lyömättäkin; kylmäpä kyläinen sauna, vaikka löyly lyötäköhön.

Koria kotoinen leipä, jos on täynnä tähkäpäitä; Vihavainen vieras leipä, vaikka voilla voituohon.

Villainen emosen vitsa, joskon viikon virpokohon; vitsa vierahan verinen, vaikka kerran koskekohon.

Ohoh kultaista kotia, armasta ison eloa! Jos on leipeä vähempi, lempeä on viljemmältä.