I.

Luon' ikkunan seisoo äiti, Vaan Vilho on vuoteessa. »Laps armas, tahdotko nousta, Pyhiinkulkua katsella?» —

»Voi äiti, sairas on poikas, En mitään kuule, en nää, Vain kuollutta Kerttua muistan, Ja sydäntä: kirveltää.» —

»Jo nouse, niin Kevlariin käydään! Ota kirjasi kätehen! Pyhä neitsyt terveheks tehdä Voi sairahan sydämen.»

Soi veisuu valtava, kaunis, Liput kirjavat liehuvat, Kun toivioretkeläiset Läpi Cöllenin kulkevat.

Ja äiti joukkoa seuraa, Tukee lastansa sairasta. He laulavat kuoron myötä: Ole kiitetty, Maaria!