Part 4

_Inku_ (tulee Pyynikin huoneesta, juoksee räppänälle). Mitä tämä tietää? Minne vievät Pyynikkiä? Kuljettavat portista — alas tielle — siellä ratsut —! Mitä tekee Teivas tuolla? Vallille nousee. Osmo auta! Teivaalla on jousi — mitä aikoo? Pyynikki nostetaan ratsulle — Teivas asettuu kivinojaan — Auttakaa armaat vallat! Teivas tähtää — ampuu — Oh! Läpi hartialihojen — Pyynikki putoo — miehet ottavat vastaan — heittävät ratsulle — lähtevät — täyttä laukkaa — Teivas? — kääntyy, tulee — oi, kaikki vakaiset vallat! (Vetää tikarin, raivostuneena.) Oh! Sinä vuoren kotka! Kourukynsi! (Nopeasti oikealle.)

_Teivas_ (tulee hiljalleen, horjahdellen). Tehtynä työ kamala! Onneksi kestin — onneksi osuin — onneksi kuoli oitis — tuskatta lähti — kaikki onneksi onnettomuudessa. Onneksi myöskin sota verinen vartoo — muutoin mieli murtuisi — hulluus hyökkäisi —. (Takoo nyrkillä päätänsä.)

_Inku_ (tulee hiljaa kuninkaan taakse ja iskee nopeasti tikarilla Teivasta hartioihin). Tuohon ammuit Pyynikkiä — juuri tuohon!

_Teivas_ (hypähtää, mutta horjahtaa ja kaatuu permannolle). Kuka iski — niin hyvin osui?

_Inku_ (Teivaan edessä, hurjana). Kosto — kosto — kosto! Muista kurjaa Inaria — muista kuinka raiskasit kaunon tyttäreni!

_Teivas_. Sinunko? — Harhaan iskit — Inari — tuli suosiosta — ryöstönsä — yhdessä päätimme —

_Inku_. Valehtelet!

_Teivas_ (kuolevana). Ei — minua auta valhe — sitten lemmenkateudesta mielensä myrtyi, murtui — hourupäiseksi hupeni — kunnes karkasi, katosi —.

_Lemma_ (syöksyy sisään). Pohjankangas palaa, savu näkyy —. Mitä? Mitä tämä?

_Teivas_. Kuolen — ammuin Pyynikin —.

_Lemma_ (parkaisee). Et — ethän?

_Teivas_. Päästä Inku pakenemaan — vaikka mulle surman-iskun antoi — hän kosti väärän puolesta — siinä rangaistus.

_Lemma_ (putoo polvilleen). Miksi Pyynikin —?

_Teivas_. En — voinut — muuta — pelastakaa Pirkkala —! Olet kuningas! (Kuolee.)

_Lemma_. Yksin sinä olit Pirkkalan pelastaja! Mennyt on kaikki —! Ei ole enää mitään! Oh! Jos kuolisin minäkin!

_Kyrö_ (tulee oikealta, jossa on uksella seisonut Lemman tulosta asti). Elä tai kuole! Se yhtä! Ei tule enää Pirkkalaan kuningasta! Tuossa kuolleena viimeinen!

_Lemma_. Haudan teen sulle ja Pyynikille — saman kuusen alle — harjullemme. — Pyynikin harjulle Pirkkalan mahti maatuu.

Väliverho.