Part 2

Aasia on vanhan mantereen koillis-puoli. Lännessä se yhtyy Euroopan kanssa, ja lounais-suunnalla Afrikan kanssa Suetsin taipaleen kautta. Bering'in salmi erottaa itä-pohjimmaisen kulman Amerikasta. Pohjoisimmat niemet ovat Cap Taimura ja Severovostotshnoi. Itäpuolella on kolme suurta niemi-maata: Tshuktshi'en maa, josta rannimmainen niemeke on Itä-niemi; Kamtshatka, jonka eteläisin niemi on Lopatka ja Korea. Etelä-rannalla on myös kolme vielä suurempata niemi-maata: Itäinen Indian niemi, josta toista ja pitempätä puolta sanotaan Malakka-niemeksi: Läntinen Indian niemi ja Arabian niemi. Länteen päin on ainoasti yksi niemi-maa Länsi-aasia, Pieni-aasia eli Natolia. Aasian maa-osaan Luuluvat seuraavat suuret saaret: Kypros, löytyvä Väli-meren koillis-päässä; Sokotora, Arabian etelä-puolella; Ceylon eli Seilan läntisen India-niemen etelä-rannalla; Suuret Indian eli Sunda-saaret, Sumatra, Borneo, Java ja Celebes, kaikki Itäisestä Indian-niemestä kaakkoseen; Pienet Sunda-saaret aivan perätysten Javan ja uuden Hollannin välillä Balista Timorihin asti; Molukki- eli Ryyti-saaret, Celeben saaresta itään; Philippi-saaret, Lutson- eli Manila ja Palavan (Paragoa), Borneosta koilliseen; Hainan ja Taivan, lähellä itärantaa; Japanin saaret (Kiusu, Sikokf, Nipon ja Jesso) ja Tarakai eli Sachalin, myös itä-rannalla; Uusi-sipirja, pohjois-rannalla.

Afrika on vanhan mantereen lounais-osa. Suetsin taipale yhdistää sen Aasian kanssa. Pohjoisessa on Välimeri, idässä Punanen meri ja muuten Valtameri. Länsipuolella tekee Valtameri sen suuren Guinean lahden. Tämä lahti jakaa Afrikan kahteen suureen niemeen. _Läntinen_ näitä niemiä, Väli- ja Valtameren välillä, on joksikin leveä ja rannoiltaan melkeen kaaren muotoinen. _Eteläinen_ taas, Valtameren välillä, on alussa aivan leveä, mutta kapenee etelässä ja loppuu ikäänkuin katkennut veitsen terä. Afrikan itäisin niemi on _Kap Guardafui_. Eteläisimmät niemet ovat _Hyväntoivon-niemi_ ja sitä vähän kaakkosempana _Cap Agulhas_ eli _Neula-niemi_. Länteisin on _Cap Verde_ eli _Vihanta-niemi_. Luoteisin niemi, _Gibraltar_-salmen kohdalla, _Cap Spartel_ ja pohjoisimmat _Cap Bon_ ja _Cap Blanko_. Poikki-maisin Blanko-niemekkeestä Neula-niemekkeelle on vähäistä pitempi matka, kuin poikki-maisin Vihanta-niemestä Guardafui niemelle. Afrikaan kuuluu suuri _Madagaskar_-saari kaakkois-rannalla: _Masgarenhan_ saaret, joista _Mauritius_ ja _Burbon_ ovat suurimmat, Madagaskarista itään päin; ja luode-puolella _Asori_- eli _Terceira_-saaristo; Pohjoiset _Kanaria_- eli _Madeira_-saaret; _Eteläiset Kanaria-saaret_, Teneriffa, Ferro ja Kanaria, ja _Vihanta-niemen_ saaret.

Euroopa on luode-osa vanhan maailman manteretta. Idässä se yhtyy Aasiaan. Rajana molempien maa-osien välillä on _Urali_-vuoret, _Urali_-virta, _Kaspin-meri_, _Kaukason-vuori_ ja _Musta-meri_. Väli-meri erottaa Euroopan Afrikasta. Lännessä ja pohjoisessa on Valta-meri. Suurin pituus on itä-pohjoisesta, Aasian rajalta, lounaseen niemeen _Cap Vincent_. Pohjoisin niemi mantereesta on _Nordkyn_, mutta _Magerö-saarelle_ on vielä pohjoisimpi niemeke _Nordkap_. Itämeri tunkeiksen lännestä Euroopan pohjoispuoleen. Itämeren ja Valtameren välillä on _Skandinavian_ ja _Juutin_ niemet, joista edellinen on jaettu kahteen valtakuntaan Ruotsi ja Norja; lännessä on _Pyrenean_ niemi, eli Spanja ja Portugali; ja etelässä: _Italian, Greekan_ ja _Krimin_ niemet.

Eteläisimmät niemen nenät eli niemekkeet ovat _Cap Matapan_ Greekan niemellä, ja _Cap Tariffa_ Gibraltarin salmen kohdalla, kaikkein etelin. - Suurin Euroopaan kuuluva saari on _Britannia_ eli England ja Skottland. Muita saaria on _Novaja Semljä_, koillis-rannalla: _Island_ eli _Jäämaa_, meren selällä. _Huippu-saaret_ eli _Spetsbergen_, lähellä pohjois-napaa; Vihantamaan ja Norjan välillä; _Irland_, Britannian itä-puolella; _Tanskan_ saaret _Seeland, Fyen, Langeland, Laaland_ ja _Falster_; Skandinavian ja Juutin niemen välillä; _Kandia_ eli _Kreeta_, Kaakkoseen Greekan niemeltä; _Negroponte_ eli _Egribos_, Greekan itärannalla; _Sicilia_, Italian ja Afrikan välillä; _Sardinia_ ja _Korsika_, Italian länsi-puolella; _Baleari_-saaristo _Mallorka_ (lue Maljorka) ja _Menorka_ ja _Pithiusi_-saaristo, _Ivitsa_ ja _Formentera_, Spanjan itä-rannalla.

Amerika eli uuden maailman manner, on kokonaan maa-pallon läns-puoliskolla. Molemmat niemi-maat, _Pohjois_- ja _Etelä-amerika_, yhdistää _Panama_-taipale. Pohjois-amerikan suurin pituus on luoteesta kaakkoseen _Vales_- (Uels'n) niemesta Panama-taipaleelle. Etelä-amerika on pisin halki maan, pohjois-niemekkeestä _Cap Gallinas_ aina _Cap Horn_ niemekkeesen. Pohjois-amerikan länsirannalla on kaksi kaitaista niemi-suikaletta: _Alashka_ luodetta, ja _Kalifornia_ lounasta kohden. Itä-rannalla on 4 nientä: _Labrador_, leveä, koillista kohden käypä niemimaa, _Uusi-Skottland_, pienenläntä niemi Labradorin etelä-puolella, ainoasti kapealla taipaleella yhdistetty mantereesen. _Florida_ ja _Jukatan_ melkein vastatusten kaakkois-rannalla. Etelä-amerikassa ei olekaan suurempia niemi-maita. - Amerikaan kuuluu seuraavat suuret saaret: _Grönland_ eli Vihanta-maa, maailman suurin saari; _New-Foundland_, Labradorista etelään; _Suuret Antilli-saaret_, _Kuba, Jamaikka, Haiti_ eli _Hispaniola_ ja _Portoriko_ etelään ja kaakkoseen Florida-niemeltä; _Bahaman_ eli _Lukaijan_ saaristo edellisistä pohjoiseen; _Pienet Antillit_, Portorikosta Etelä-amerikaa kohden; _Falklannin_ saaristo eli _Maluinit_ Etelä-amerikan etelä-rannalla; _Tuli-maa_ ja _Gallapagon_ eli _Kilpikonnan_ saaret länsirannalla päivätasaajan alla; _Nutka_ eli _Qvadra-wancouerin_ saari Pohjois-amerikan länsi-rannalla; _Kuningatar Charlotan_ (Saarlotan) saari molemmat vähän pohjoiseen edellisestä; _Sitka, Kodjak_ ja _Aleutta_-saaristo, kaikki luodepuolella.

_Australia_- eli _Oceania_-nimiseen maa-osaan kuuluu Uus-holland ja summaton joukko saaria, Aasiasta kaakkoseen päin, osaksi itäisellä ja toiseksi osaksi läntisellä maa-puoliskolla. Suurimmat saaret ovat: _Uusi Guinea_, Hollannin pohjois-puolella; _U. Britannia_ ja _U. Irland_, molemmat Uuden Guinean itä-puolella; _Uusi Kaledonia_, Uudesta Hollannista itään päin; _Van Diemenin maa_, Uuden Hollannin kaakkois-rannalla; _Uusi Seeland_, Van Diemen maasta ulompana itään. - Merkillisimpiä tähän maaosaan kuuluvia saaristoja päivätasaajan pohjois-puolella ovat: _Marianit_ eli _Ladronit_ (Varas-saaristo), _Filipin_-saarista ulompana itään; _Karoliinan_ saaristo, edellisestä etelään; _Lord Mulgraven_ saaristo, osaksi päivätasaajan alapuolella; _Sandvikin_ saaristo, viimeisistä paljon koillista kohden; päivätasaajan etelä-puolella: _Salamonin_ saaristo, Uudesta Britanniasta itään päin; _Uudet Hebridit_, itään päin Uudesta Kaledoniasta; _Ystävyys_-saaristo, etäälle itään Kaledoniasta; _Seuruus_-saaristo, Ystävyys-saarista vähän koilliseen; _Mendanna_-saaristo, koilliseen Seuruus-saarista: _Alainen_ saaristo, viimemainitusta kaakkoseen.

Valta-meri jaetaan tavallisesti viiteen osaan, nimittäin _Pohjois-jäämeri, Etelä-jäämeri, Atlantin meri, Intian meri,_ ja _Tyyni_- eli _Aava meri_.

Pohjois-jäämeri on pohjois-navan ympärillä, Euroopan, Aasian ja Amerikan pohjois-rantojen välillä. Molemmin puolin Jäämaan saarta eli Islannia, ja Barrovin kanavan kautta yhtyy tämä meri Atlantin meren kanssa. _Beringin_ salmi yhdistää sen Tyynen eli Aavan meren kanssa. Euroopan rannalla tekee Jäämeri suuren lahden, nimeltä _Valkea-meri_, ja Aasian rannalla _Obin_ lahden. Novaja Semljä-saarien ja mantereen välillä olevaa kaitaa vettä sanotaan _Kara-mereksi_. Jäämeren nimen on tämä Valtameren osa saanut sentähden, että se suurimmaksi osaksi on peitetty ikuisella jäällä. Merkillistä on kuitenkin, että perimmäisessä pohjoisessa, eli pohjois-navan ympärillä sanotaan oleva sula meri, vaikka ei välimatkalla sinne.

Etelä-jäämeri piirittää etelä-navan, eikä koske mihinkään mantereesen, mutta yhtyy pohjoisessa Atlantin, Indian ja Tyynen meren kanssa. Tämä meri on myös koko vuoden peitettynä paksulla sulamattomalla jäällä.

Atlantin meri on vanhan mantereen länsi-puolella ja uuden mantereen itä-puolella. Tämän meren itärannalla on siis Euroopan ja Afrikan maa-osat ja länsirannalla Amerika. Pohjois-jäämereen päästään tästä taikka Euroopan ja Vihanta-maan välitse, taikka _Baffin_ lahden ja Barrovin salmen kautta. Etelässä se yhtyy Etelä-jäämeren kanssa: Indian meren kanssa kaakkos-ilmalla, Afrikan alatse, Hyvän-toivon niemen kohdalla: ja Tyynen meren kanssa lounat-suunnalla, Amerikan alatse, Horn-niemekkeen paikoilla, ja _Magelhaenin_, (lue _Mageljaenin_) salmen kautta. Atlantin meren pohjois-puolta, joka on Jäämaan ja Britannian saarien ja Skandinavian ja Juutin niemien välillä, sanotaan _Pohjan mereksi_, ja sen eteläistä puolta, joka on Afrikan länsirannalla, _Etiopian_ mereksi. - Länteen päin tekee Atlantin meri Amerikan rannalla seuraavaiset lahdet: Baffirn lahti, joka Dawis-salmen kautta tunkeiksen svvälle Vihanta-maan ja niiden pohjassa olevien saarimaiden väliin; Hudsonin lahti ja Hudsonin salmi Baffin maan ja Labradorin välillä; Lorentso-lahti, New-Foundlannin ja Uuden Skottlannin välillä; Meksikon lahti Floridan ja Yukatanin välillä; Karaibian mereksi sanotaan sitä meren osaa, joka on Antilli-saarien etelä-puolella. — Itä-puolella on: Afrikan rannalla, päivätasaajan alla, Guinean lahti ja Euroopan rannalla Biskaijan eli Franskan lahti, Pyrenean-niemen pohjois-puolella.

Pohjan merestä mänee _Skager-rack_ niminen lahti syvälle mantereesen Norjan ja Juutin niemen välillä; mutta Juutin niemen pohjois-päässä se käännäiksen kaakkoseen ja nimitetään Ruotsin ja Juutin välillä _Kattegatiksi_. Eteläpuolella on _Zuider-Zee_ (lue _Söider-see_). Britannian eteläpuolella yhtyy Pohjan meri Atlantin mereen _La Manche_ salmen kautta. Salmen kapein paikka on _Pas de Calais_ (lue _Paa dö Kalee_), jota myös Franskan kanavaksi kutsutaan. _Irlannin_ meri erottaa Britannian Irlannista.

Yhteydessä Atlannin meren kanssa ovat _Itämeri_ ja _Välimeri_. Itämereen tullaan Kattegatista kolmen salmen kautta: _Öresund_ (Äyrisalmi), Ruotsin ja Seelannin saaren välillä; _Suuri Belt_, Seelannin ja Fyenin välillä; ja _Pieni Belt_, Fyenin ja Juutlannin välillä. Sittemmin jakaantuu Itämeri kolmeen lahteen: _Pohjan lahti_, pohjoiseen päin; _Suomen lahti_, itään päin ja _Riigan lahti_ kaakkoseen päin. - Välimereen on ainoasti yksi kulku, Afrikan ja Pyrenea-niemen välillä, nimeltä _Gibraltarin salmi_. Pohjois-rannalla on kaksi suurta lahtea: _Arkipelagi_ eli _Egean meri_, pienen Aasian ja Greekan niemen välillä, ja _Adrian meri_. Italian niemen koillis-puolella on myös kaksi lahtea, nimittäin _Lionin_ ja _Genuan_ lahdet, Franskan ja Italian rannalla. Etelä-puolella Afrikan rannalla on _Sidra-lahti_. _Tyrrenin mereksi_ sanotaan sitä Välimeren selkää, joka on Italian, Sicilian, Sardinian ja Korsikan välillä. Tältä meren selältä päästään Italian ja Sicilian välitse, _Messina-salmen_ kautta, Jonian mereen eli sille Välimeren selälle, joka on Greekan, Italian ja Sicilian välillä. _Jonian_ merellä on kaksi lahtea, nimittäin: _Tarento-lahti_ Italian etelä-rannalla, ja _Lepanto-lahti_, joka menee niin syvälle Greekan mantereesen, että se jakaa sen kahteen niemeen _Hellas_ ja _Peloponneso_. Näitä yhdistävää taipaletta sanotaan _Korintin_ taipaleeksi. Välimerestä päästään vielä _Dardanelli_-salmen kautta _Marmora_-mereen ja _Konstantinopolin_ salmen kautta _Mustaan_ mereen, joka lännessä ja pohjoisessa koskee Euroopaan, mutta etelässä ja idässä Aasiaan.

Indian meri on melkein itäisen maanpuoliskon keskellä. Sen rajana on lännessä Afrikan itä-ranta, pohjoisessa Aasian etelä-ranta ja idässä Uuden Hollannin länsiranta. Etelässä sitä kestää aina Etelä-jäämereen asti. Mutta se yhtyy myös, Afrikan etelä-puolella, Atlantin meren kanssa, ja Tyynen meren kanssa Uuden Hollannin sekä pohjois-puolella, Indian saarien välitse, että etelä-puolella Van Diemen'in maan seuduilla. Pohjoisessa on kolme suurta lahtea: _Arabianmeri_, Arabian etelä-puolella, Afrikan ja Indian välillä; _Bengalin_ lahti, molempien India-niemien välissä, ja _Kiinanmeri_, Kiinan ja Indian mantereiden ja Sunda-saarien välillä oleva meren selkä. Arabian merestä menee luoteesen päin kaksi pienempää lahtea: _Arabian_ lahti eli _Punanen meri_, aivan kapea, Arabian Afrikasta erottava lahti, jonka kulkua valtamereen sanotaan _Bab-el-Mandeb_-salmeksi, ja _Persian_ lahti, Arabian niemen itä-puolella, yhdistetty valtamereen _Ormus_-salmen kautta. Leveä salmi, nimeltä _Mosambik_-salmi, erottaa Madagaskar-saaren Afrikan mantereesta. Indian merestä Kiinan mereen on kaksi kulkua: _Malakka_-salmi, Malakka-niemen ja Sumatra-saaren välillä, ja _Sunda_-salmi, Sumatra- ja Jaava-saaren välillä. Kiinan merellä on kaksi lahtea: _Siamin_ ja _Tonkinin_ lahdet.

Tyyni- eli Aava-meri peittää paremmin kuin puolen länteistä ja hyvän osan itäistäkin maa-puoliskoa. Tämä on suurin kaikista valtameristä, ja nimitetään senvuoksi myös _Aavaksi mereksi_. Idässä koskee tähän Amerikan länsi-ranta, lännessä Aasian ja Uuden Hollannin itärannat, pohjoisessa se yhtyy Pohjois- jäämereen Beringin salmen kautta, kaakkos-puolella Atlantin meren kanssa Magelhaenin salmen kautta ja Hoorn-niemen ympäritse; ja lännessä monen salmen kautta Aasian ja Australian välillä Indian meren kanssa. Etelässä ei ole mitään erinäistä rajaa, mutta tavallisesti sanotaan sen ylettyvän eteläiseen napapiiriin saakka. Itään päin mutkistaiksen tämä meri Amerikan rannalla ja tekee päivätasaajan yläpuolella kaksi lahtea: _Panama_-lahti, yhtänimisen taipaleen kohdalla, ja _Kalifornian_ lahti, yhtänimisen niemen ja mantereen välillä. Sitä meren selkää, joka on Alashka-niemen, _Repo ja Aleutti_-saarien pohjois-puolella, sanotaan Beringin mereksi. Länteen päin pistäiksen Tyyni-meri Aasian mantereesen kahdella lahdella: _Tunguusin eli Ochotskan_ meri, Kamtshatka-niemen länsi-puolella, ja _Hoang-hai_ eli _Keltameri_, Korea-niemen länsi-puolella. _Japanin_ mereksi sanotaan, yhtänimisien saarien ja mantereen välillä olevaa meren selkää. Etelässä Uuden Hollannin pohjois-rannalla on _Karpentaria_-lahti.

Tuulet ja meren virrat.

Kun, niinkuin luonnon opista tietty on, lämmin keventää ilmaa, niin nousee myös auringon vaikutuksesta ilma ylöspäin kuumassa ilma-alassa, tästä syntyy siis kaksi valtatuulta, yksi maan pintaa myöden, joka tuopi kylmää ilmaa maan napapiiristä päiväntasaajaa kohden, ja toinen joka sinne päiväntasaajasta siaan viepi lämmintä ilmaa, joka ollen keveämpi, kulkee päällitse, ja siis vastahakaan sitä napamaista aina päiväntasajaa kohden kulkevaa ilmakertaa. Päiväntasaajan tienoilla nousee lämmin ilma aina ylöspäin, että ei muuta tuulta tunnukaan. Tätä kestää noin 4 astetta molemmin puolin päiväntasaajata ja sanotaan _Tyyneen ilman alaksi_.

Kun ilma maapallon kanssa pyörii sukkelammin päiväntasaajan, kuin napojen tienoilla, niin ei raskaampi pohjoinen ilma, joka pyrkii etelään, jaksakaan pyöriä niin sukkelaan, kuin maan koillis-kohdalla. Senpätähden pohjois-tuulet muuttuvat sitä itäisimmiksi, kuta enemmän ne lähestyvät käännepiirejä. Ja samaa syyn tähden muuttuvat etelä-tuulet länsi-tuuliksi, kuta likemmä ne tulevat tätä piiriä. Siten syntyy, molemmin puolin Tyyneen ilman alaa, semmoinen ala, jossa kaiken vuotta tuulee pohjois-puolella koillis-tuuli ja etelä-puolella lounas-tuuli. Kymmenennen ja kahden kymmenennen tasapiirin välillä on siis _pysyvien tuulien_ ala.

Kuta enemmin tullaan pohjoiseen, sitä enemmin jähtyvät eteläiset lämpimät tuulet, ja laskeutuvat alemma. Kun he kohtaavat pohja-tuulia, niin siitä syntyy ikäänkun riita lämpimien ja kylmien tuulien välillä; milloin ovat eteläiset ja milloin pohjoiset tuulet voiton puolella ja niin syntyy _muuttuvaisien tuulien_ ala kolmannen kymmenennen tasapiirin yläpuolella.

Kuun vetovoiman tähden, vetäikse meren vesi sille kohdalle, jossa on kuuta likempänä. Meren vesi nousee siis niillä paikoilla, joihin kuu lähenee, mutta alenee niillä paikoilla, joista kuu pakenee. Tätä sanotaan _vesi-paoksi_ ja _vesi-nousuksi_, ja sitä kestää 6 hetkeä kerrassaan, siis kaksi kertaa vuorokaudessa.

Mutta samoin kuin lämpimen vaikutuksesta syntyi tuulet, niinpä myös syntyy meren virratkin. Vesi kuivaa ja nousee höyrynä ilmaan käännepiirien välillä kuumassa ilma-alassa ja kylmää vettä virtaa napapiirien tienoilta siaan ja siis keveämpi virta juoksee päällempänä, jonkatähden taas kylmempi vesi juoksee vastapäin. Mutta samasta syystä kuin yllämainitut kaksi pää- eli valtatuulta saivat, maan liikunnon tähden itäisen suunnan, niin virtaavat myös kylmät napavirrat ei suoraan pohjoisesta, mutta koillisesta, ja lämpimet virrat ei suoraan etelästä, mutta lounaasta. Vaikka nyt tuulien ja meren virtojen perisyy ja suunta on tämä, niin on kuitenkin monta sivu vaikutusta, joista suuntakin muuttuu. Niinpä käypi meren vedellekin Meksikon lahdessa. Varistunut vesi virtaa siitä pitkin Amerikan itä-rantaa, mutta käännäiksen enemmin itään päin, ja jakaiksen kahteen pienempään virtaan. Yksi virtaama-haara menee Atsori-saarien sivutse Pyrenean niemen rannoille; mutta toinen enemmin pohjoiseen Norjan rannoille. Yhtälaisia meren virtoja on myös muissakin valtamerissä, vaikka niitä ei muualla ole niin tarkoin tutkittu kuin Atlantin meressä.

Vuoria ja tasamaita.

Euroopassa: _Ural-vuori_, menee pohjoisesta etelään Aasian rajalla. Tästä etelään ja länteen päin, Itämerestä ja Suomen lahdesta aina Mustaan ja Kaspin mereen asti, on maa yhtä ainoata tasamaata. — _Kölen eli Turjan_ selänne kulkee Skandinavian niemen halki, alkaen Nordkyn niemekkeestä etelään aina Rörås (lue Röroos) nimisen kaupungin tienoille. Siitä se käännäikse _Dovrefieldin_ nimellä, länteen, mutta mutkistnu kohta _Langefieldin_ nimellisenä lounaaseen ja loppuu mereen _Lindesnäs_-niemekkeellä. - Britannian saaren pohjois-puoli on kokonaan täytetty _Grampian_-vuorilla. Saman saaren etelä-puolella kulkee halki maan eli pohjoisesta etelään _Peak_ (lue _Piik_) vuoret.

Edellä mainittu Itä-euroopan tasamaa ylettyy Itä- ja Pohja-merien etelä-rannoitse aina Atlantin mereen saakka. Sitä vastoin on taas melkein koko etelä-puoli Europaa hyvinkin vuorista. Suurimmat Etelä-euroopan vuorien selänteistä: _Alppi-tunturit_, poikki maan idästä länteen, täyttävät koko Sveitsin ja etelä-osan Saksan maata. Niiden korkein kukkula Italian rajalla, nimeltä _Montblank_ on yli 14 tuhatta jalkaa korkea; _Karpatit_ ovat kaaren muotoiset jyrkät vuoret edellisistä koilliseen päin; _Pyrenean_ vuoristo, yhtänimisen niemen pohjois-laidalla Biskaija lahden ja Välimeren välillä, on Alppien jälkeen Euroopan korkein vuoriharju. Italian niemen halki kulkee ikääskuin jatkona Alppituntureista _Apenninit_, joiden korkein kukkula on _Gran-sasso_; mutta erillään pääselänteestä ovat tulivuoret _Vesuvius_, Italian länsi-rannalla, ja _Etna_, Sisilian saaren itä-rannalla. Vielä juoksee yksi selänne Adrian meren pohjois-päitse ja kääntyy Greekan niemelle päin, jossa jakautuu. Yksi selänne juoksee Mustaan mereen päin _Balkanin_ nimellä ja toinen selänne eroaa siitä nimellä _Pindus_ ja menee Greekan niemimaan halki etelään päin.

Aasiassa: Itä-aasian keskimäinen osa on maapallon korkeimpia paikkakuntia. Leveät ja pitkät vuoriharjut rajottaavat tämän ylängön sekä etelässä, että pohjoisessa.

Pohjoinen vuoriharju alkaa Irtish virran itä-puolelta ja kulkee _Altain_-nimellä itään aina Baikal-järvelle asti. Tämän järven itä-puolella, Amur- ja Lena-virtojen välillä on _Da-ur_-niminen jylhä vuorimaa. Tästä vuorimaasta eroaa _Jablonoi-krebet_-niminen vuoriharju menemään koilliseen, mutta nimitetään Ohotskan meren tienoilla _Stanovoi-krebet_, jolla nimellä se menee aina Beringin salmelle saakka. - Eteläinen vuoriharju on, läntisen India-niemen pohjois-puolella Sind ja Bramaputra virtojen välillä, nimeltään _Himalaija_. Sen harjun, ja koko maanpiirin, korkein kukkula on _Everest_ yli 27 tuhatta jalkaa (Kintshindjunga ja Davala-giri ovat vähä matalampia).

Nämä ovat Itä-aasian keskimäisen ylängön rajavuoriselänteet. Mutta tämä ylänkö ei ole mikään tasanen kangas, vaan siinä on monta korkeaakin vuoriharjua. Himalaijan länsi-puolimaisesta kulmasta kulkee vahva vuori-selkämä itään _Kuen-lyenin_ ja _Kulkunin_ nimellä ja menee itään Jan-tse-kiang ja Hoang-ho-virtojen pohjois-puolitse. Vastapäätä, Kuen-lyenin länsi-kulmasta, eroaa vuoriharju, nimeltä _Belur-tag_ (eli _Sumu-harju_) etelästä pohjoiseen. Päästyänsä 41 tasapiirin kohdalle, loppuu se tykkänään, mutta siihen siaan erkanee tästä itään suuri vuoriharju, joka, nimeltä _Thian-shan_ (eli _Taivaan harju_) ja _Mussart (eli Jää-harju)_ loppuu _Kobi- eli Shamo_-nimisessä erämaassa _Siolkki_-vuorien länsi-reunalla. - Belurtagista länteen päin on Turanien alanko Aralinjärveä ja Kaspin merta vasten, jossa veden pinta on alempana, kun vesi Valtameressä. Läntinen puoli Keski-aasiasta ei siis ole mikään ylänkö, kuin sen itäpuoli, mutta ihan vastoin, kentiesi, maanpiirin matalin alanko. Himalaijan ja Kuen-lyenin välinen maa on vanhan mantereen korkein ylänkö.

Siitä, jossa Belur-tag, Kuen-lyen ja Himalaija yhtyvät, eroaa vielä neljäskin vuoriharju, nimeltä _Hindukhu_ (eli _Indian harju_) länteen päin; mutta se alenee alenemistaan, _Kuur_-nimellä, ja muuttuu viimein ylängöksi. Mutta Kaspin meren kaakkois-puolella kohottaiksen vuori jälleen ja piirittää, _Albors_-nimisenä, tämän meren etelärannan. Korkein kukkula on _Demavend_. - Kaspin merestä lounaaseen ja Mustasta merestä kaakkoseen on _Armenian_ jylhä vuorimaa, jonka korkeimmalle kukkulalle, nimeltä _Ararat_, Noakin arkin luullaan seisahtuneen. Tästä pohjoiseen päin alenee maa syväksi laksoksi, jossa _Kuur- ja Aras_-virrat juoksevat, mutta kohoaa sitten jälleen korkeaksi vuoriharjuksi, nimeltä _Kaukaso_, jonka korkein kukkula on _Elborus_. Ararat-kukkulasta etelään päin on _Sagrosh_-vuoret aina Persian lahdelle asti. Tämän vuoren itä-puolella, Persian lahden ja Kaspin meren välillä, on _Iranin_ lakeus eli tasanen ylänkö. Saman vuoriharjun länsi-puolella on syvä alanko eli notko, jossa _Tigris- ja Eufrat_-virrat juoksevat. Viimeksi mainitun virran länsi-puolella alkaa yläinen erämaa, joka etelässä jatkaantuu aina Arabia-niemen etelä-reunalle. Välimeren itä-ranteella ovat _Libanon_-vuoret, josta kuningas Salomo tuotti sedripuita tempeli-rakennukseen Jerusalmiin. — Niemekkeellä Arabia-lahden päässä kohottaiksen Siinain-vuori, jossa Jumala Moseksen kautta ilmoitti käskynsä Israelin kansalle.

Hindukhu-harjusta etelään ovat _Suleimanin eli Salomonin_-vuoret. _Vindhyan_-vuoret, jotka menevät poikki maan, jakavat Etu-indian niemen kahteen osaan, joista pohjois-puolimainen osa, näiden ja Himalaija-harjun välillä, on matalaa viljavaa laksoa, jossa Ganges virta monine haaroineen juoksee, mutta eteläinen osa on jotenki korkea ylänkö, nimeltä _Dekan_. - Altai- ja Daur-vuorista pohjoiseen päin on melkeen koko maa, nimeltä _Sipirja_, yhtä ainoata Jäämereen vierättävää alankoa, joka Jäämeren rannoilla muuttuu pelkäksi puuttomaksi lumi- ja jää-lakeudeksi. Yhtä alankoa kestää vielä Irtish-virran toisellakin puolella, aina Aral-järvellen asti.

Afrikassa: Luode-reunalla, lounaasta kaakkoseen, kulkee _Atlas_-niminen, monikertanen vuoriharju aina Bon-niemekkeelle asti. Matalampi rantavuori, nimeltä _Harudsh_, kiertää Sidra-lahden etelä-rannatse ja levenee saman lahden itä-puolella tasaseksi ylängöksi, nimeltä _Barka_. Atlas- ja Harudsh-vuorien etelä-puolella on Sahara-niminen erämaa, eli koko maanpiirin suurin ja auhtoin hiekka-lakeus. Sitä kestää melkein poikki koko Afrikan, ja se on joksikin tasasta, eikä sanota kohoavan paljon meren pintaa korkeammalle. - Saharan ja Guinea-lahden välillä ovat _Kong_-vuoret. Arabia-lahden eteläpohjukan länsi-puolella on _Abysinian_ jylhä vuorimaa, josta matalampia vuorihaaroja eroaa pohjoiseen päin molemmin puolin Niili-virtaa. Itäinen haara on nimeltään _Mokattam_ ja läntinen _Libyan_ harju. Niili-virran lakso, _Egypti_, on hyvin alaista ja Afrikan paras vilja-maa. Etelä-afrika on ainoasti rannoilta tunnettu. Sen sisusta luullaan korkeaksi ylängöksi. Vuorista tunnetaan siellä ainoasti _Mandarra_-vuoret Tsad-järven etelä-puolella ja Kuu-vuoret päivätasaajan alla, sekä _Lupata_-vuoret itä-reunalla.

Amerikassa: Amerikan eteläisimmästä niemestä aina Jäämereen asti, kulkee aivan länsi-rannatse katkeamaton vuoriharju, joka onkin maanpirin pisin vuoriselkämä. Sitä sanotaan Etelä-amerikassa nimellä _Cordilleras de los Andes_ eli _Vaski-harju_, mutta Pohjois-amerikassa on _Andes_-nimi aivan tuntematon. Etelä-osa tätä selännettä menee suoraan pohjoiseen. Keskellä selännettä on _Aconcagua_-niminen tuli-tunturi, uuden mantereen korkein kukkula, joka on yli 22 tuhatta jalkaa. Pohjoinen osa, joka mutkistuu vähän länteen päin, ei olekaan yhtä ainoata harjua, mutta paikoin kahta ja toisin paikoin kolmea rinnatusten kulkevata harjua, joiden välissä on syviä vuorilaksoja, niinkun _Titicaca_- (lue Titikaaka) järven lakso. Sen ympäristössä on _Pic-Sahaman_ 20 tuhatta jalkaa korkea tunturi ja vähän matalammat _Illimani_ ja _Nevada de Sorata_. Päiväntasaajan alla on Qvito- (lue Kiito) niminen 9 tuhatta jalkaa korkea ylänkö, jossa kasvaa Keski-euroopan hedelmiä. Qviton länsi-reunalla on _Cotopaxin_ hirmunen tuli-tunturi, ja _Chimborazon_ (lue Tjimboratso) 20 tuhatta jalkaa korkea kukkula. Tästä vähän pohjoiseen jakaantuu Cordilleras-vuori kolmeen harjuun. Itä-puolimainen, nimeltä _Suma Paz_, lähtee koilliseen Marakaybo-lahden itä-rannatse Orinoko-virran suulle; Keskimäinen, _Quin-diu_, menee Kauka- ja Magdalena-virtojen välillä, ja läntinen _Choco_-niminen haara kulkee pitkin länsirantaa Panama-taipaleesen.

Pohjois-amerikassa, Meksiko-lahden ja Tyyneen meren välillä levittäiksen Cordilleri-vuoret _Meksikon_ ylängöksi, ja erottaiksen 21 tasapiirin kohdalla kolmeen harjuun. Itä-puolimainen näistä, nimeltä _Cordilleras de Texas_, menee koilliseen Mississippi- ja Missuri-virtojen yhdyntä paikoille; läntinen, _Cordilleras de Sonora_, menee enemmin luoteesen ja loppuu Kalifornian lahden pohjois-päässä; mutta keskimäinen eli emäharju, nimeltä _Sierra Madre_, rientää suoraan pohjoiseen, tekee summattoman suuren 11 tuhatta jalkaa korkean pesävuoren, _Sierra Verde_, josta Pohjois-amerikan suurimmat virrat saavat alkunsa, ja menee siitä nimellä _Chippevai_, (lue _Tjippevee_), eli _Louhi_-harju Jäämeren rannoille. Kalifornian niemen eteläisimmästä päästä alkaa toinen vuoriharju, joka pohjoisessa särkeentyy lukemattomiin niemekkeihin ja saariin, ja loppuu Alashka-niemellä. Sille on annettu nimeksi Pohjois-amerikan _Ranta-alpit_, ja sen korkein kukkula, joka myös on Pohjois-amerikan korkein vuori on _Sant Elias_. Muuten on Pohjois-amerikan pohjois-puoli melkeen yhtä ainoata tasamaata Tyyneen meren ranta-kivistä alkaen aina Labradorin kivikkoiselle niemelle asti. Tällä lakeudella on paljo suuria järviä ja virtoja, josta syystä sitä on useasti verrattuna Suomen maahan. Pohjois-amerikan itä-puolella kulkee lounaasta kaakkoseen, vähän matkaa Altantin merestä, kahdet vuoriharjut, joista rannimmaista sanotaan _Sini-vuoriksi_ ja sisimmäistä ja korkeampata _Alleghany_- eli _Apalachi_-vuoriksi. Näiden ja läntisien rantavuorien välillä on maanpiirin suurin ja laajin tasamaa eli lakeus. Savanneiksi sanotaan täällä olevia puuttomia, mutta heinäkkäitä niittymaita, niinkin avaroita, ettei silmä kannata toiselta laidalta toisellen.

Etelä-amerikaa silmäillessä, löydetään Karaibia-meren etelä- ja Marakaibo-lahden länsi-puolella, hyvinkin korkea lumitunturi, nimeltä _Sierra Nevada de Santa Marta_. Orinoko-virran itä- ja etelä-puolella on leveä _Guyanan vuorimaa_, jota kestää aina Amatson virran suuhun asti. Tämän vuorimaan länsi- ja etelä-puolella on avara alanko, jossa Orinoko ja Amatson virrat juoksevat. Amatson virran ympärillä on maailman avarimmat ja synkimmät metsät, eli kun täällä sanotaan _Selvas_. Orinoko-virran alangossa on taas äärettömiä, miehen korkuista heinää kasvavia niittuja, _Llanos_ (lue _Ljanos_), joita myös sanotaan _Ruoho-meriksi_ (mar de yerbas). Etelä-amerikan itä-puoli, Amatson-virran etelä-puolella, on taas _Brasilian ylänkö_, jossa on monta vuoriharjuakin, jotka kaikki kulkevat pohjoisesta etelään. Etelään päin alenee tämä ylänkö ja muuttuu vähitellen tasamaiksi, jota kestää aina Magelhaenin salmelle saakka. Plata-virran rannoilla sanotaan näitä tasamaita nimellä _Pampas_, jotka ovat yhtäläisiä, kun Pohjois-amerikan Savannit, nimittäin puuttomia ja pensaattomia niittymaita; jossa kesyttömiä hevos- ja lehmä-laumoja kulkee omassa vallassaan. Mutta etelämpänä Patagoniassa muuttuu tämä auhtoksi kivi- ja sora-peräiseksi maaksi, joka ei kasva paljon muuta ruohoa, kun ohdakkeita ja orjantappuroita.

Järviä ja sisämeriä.

Maan syvennöksiin seisattunutta ja seisovaa vettä kutsutaan järviksi, ja suurimpia sisämeriksi. Järven ja sisämerien vesi on tavallisesti mautonta, mutta meren vesi suolaista; mutta on niitäkin järviä, joissa vesi on suolasta. Suurimmat järvet Euroopassa ovat: Aalto-järvi eli Laatokka, Suomen lahden koillis-puolella; Ääninen eli Onega, edellisestä koilliseen; Saimaa eli Saimen ja Päijänne, molemmat Suomen lahdesta pohjoiseen; Ilmen (eli Ilmajärvi), Aaltojärven etelä-puolella; Peippoisjärvi, Suomen lahdesta etelään; Venern (lue Veenern), Vettern ja Mälarn, Ruotsissa; Balaton, ja Fertö-tava (eli saksaksi Platten ja Neusiedler järvet) molemmat Ungarissa Karpati vuorien etelä-puolella; Genevan, Neuchâtel ja Bodenjärvi, Lago Maggiore (lue Madjore), Lago di Como, Lago di Iseo ja Lago di Garda, kaikki Alppi-vuorien rinteillä. Aasiassa: Kaspin meri, kaikkein suurin järvi eli oikea sisämeri maanpiirillä; Aral, edellisestä itään; vielä etempänä ovat Balkash ja Baikal, Altai vuorien etelä-rinteillä; Lop-noor ja Kuku-noor, Keski-aasian ylängöllä; Van ja Urmia, Armenian vuorimaassa; ja Kuollut meri, lähellä Välimeren itä-rantaa. Afrikassa: Tsad, Keski-afrikassa; Tsana, Abysinian vuorimaassa; Njassi ja Ngami Etelä-afrikassa. Pohjois-amerikassa: Karhu-järvi, Orja-järvi, Atapescow ja Vinipeg ovat kaikki perätysten Jäämerestä etelään; Ylä-järvi, Kaspin meren jälkeen suurin maanpiirillä, Michigan (lue Mitjigan), Huron (lue Juuron), Erie (lue Iiri) ja Ontario, jotka kaikki viis ovat toisiinsa yhdistettynä kapeemmilla tahi leveemmillä salmilla; Nikaragua, kaidalla maapalstolla Panama-taipaleen pohjois-puolella. Etelä-amerikassa: Marakaibo, pohjois-reunalla; Titicaca, länsi-reunalla, ja Guanacache, etelässä.

Virtoja.

Euroopassa: Jäämereen laskee vetensä _Petshora_, tuleva Urali-vuorista. Valkeaan mereen menee _Viena_ (eli _Dvina_) ja _Onega_.

Itämereen ja sen lahtiin juoksevat: Turjanharjulta tulevat _Tornion, Kainuun, Luulajan, Piitimen, Skelleften, Uumon, Ongermanin, Indalin, Niurundan_ ja _Daalin_ joet; Vetterin järvestä _Motala_; Suomen puolella _Kemin, Oulun, Kyrön_ ja _Kokemäen_ joet, jotka kaikki menevät Kainuun eli Pohjan lahteen. Suomen lahteen virtaavat: _Kymi_ Päijänteestä, _Neva_ Aaltojärvestä ja _Narova_ Peippoisjärvestä. Aaltojärveen laskevat: _Vuoksi_ Saimaasta, _Syväri_ (venäjäksi _Svir_) Aänijärvestä, ja _Velhojoki_ (venäjäksi _Volkov_) Ilmenestä. Riigan lahteen juoksee _Väinö-joki_, (saksaksi _Dyyna_) Volkonski metsästä.

Itämeren etelä-rannalta juoksevat: _Niemen_ (lue _Niimen_, venäjäksi _Nieman_), jota rannempana sanotaan _Memeliksi, Pregel, Vislaa_ (eli saksaksi _Weichsel_), joka alkaa Karpati- ja Sudeeti-vuorien vaiheelta, ja _Oder_, joka saapi alkunsa Sudeeti-vuorista.

Pohjan mereen juoksevat: _Elbe_, joka alkaa Riesengebirgestä (Jättiläis-vuorista), ja saapi oikealta puolelta lisä-joet _Havel_ ja _Spree_ ja vasemmalta puolelta _Moldau_ ja _Saale_; _Weser_ Tyyringen metsäharjusta _Ems_ ja _Rein_ (eli _Reen_) joka alkaa _S:t Gotthard_-kukkulalta, juoksee Boden-järven läpi, saapi sieltä tultuansa _Aar_-nimisen lisä-virran, käännäiksen Baselin kaupungin kohdalla pohjoiseen, saapi oikealta puolelta _Neckar_- ja _Main_-nimiset lisä-virrat ja vasemmalta puolelta _Mosel_ ja _Maas_. Vähän matkaa tämän suusta laskeiksen myös _Schelde_, tuleva Ardennai-vuorista. — Kattegatin lahteen juoksee _Götha_, Venerin järvestä, ja _Glommen_ Dowre-vuorista. Englannissa juoksee Pohjan mereen _Themes_ (lue _Teems_). Ja Kanavaan heittäiksen _Seine_ (lue _Seen_) virta _Côte d'or_-vuorista.

Atlantin mereen menevät: _Loire_, (lue _Loar_), Sevenni-vuorista, _Garonne_ (lue _Garon_), Pyrenean vuorista, joka saapi oikealta puolelta suuren lisä-virran _Dordogne_ (lue _Dordonj_), ja nimitetään siitä lähtien _Gironde_ (lue _Shirongd_); Pyrenean niemellä juoksee niinikään Atlantin mereen: _Minho_ (lue _Minjo_), _Duero_ (lue _Duuro_), _Taijo_ eli _Teijo, Guadiana_ (eli _Vadi-ana_) ja _Guadalqvivir_ (eli _Vad-al-Kiibir_).

Välimereen menevät: _Ebro_, Pyrenean niemellä; _Rhône_ (lue _Roon_), Alppi-vuorista; _Arno_ ja _Tiiber_, Italian niemellä Apennini-vuorista. Adrian mereen menevät: _Adige_ (saksaksi _Etsh_) ja _Po_ (lue _Puu_), _Monte Viso_-kukkulalta Alppi-vuorista.

Mustaan mereen menee: _Donau_ (eli _Donava_), joka alkaa _Schwarzwald'ista_ (eli Mustasta metsästä), saapi oikealta puolelta lisä-virrat _Lech, Isar, Inn, Drau_ eli _Drave, Sau_ ja vasemmalta puolelta _Theiss, Aluta, Sereth_ ja _Pruth_. Mustaan mereen myös _Dniester, Bog_ ja _Dnieper_, ja Asovan mereen _Don_.

Kaspin mereen menee Euroopan suurin virta _Volga_ (latinaksi _Rha_), joka alkaa Volkonski metsästä, saapi oikealta puolelta suuren lisä-virran _Okâ_ ja vasemmalta puolelta vielä sauremman _Kâma_. Kaspin mereen juoksevat vielä: _Ural_ yhtänimisistä vuorista, _Kumâ_ ja _Terek_ Kaukasus vuorista. Aasian ja Euroopan rajaa kuletetaan tavallisesti Kumâ-jokea myöten ja sittemmin pitkin _Kubanj_-jokea, joka, alkaen Kaukasus-vuorista menee Mustaan mereen.