Part 4

Kuulenko oikein? Sanat Suomen immen? Käsiä lyökää, pikkuporvarimme, jalosti pienet sydämmenne sykkää, kai nähneet ootte "Kahta kuuromykkää", oikeus nauraa on, kun lipun maksat, leben und leben lassen, kamasaksat!

Hengetär.

Te unohdatte kehityksen kalliin.

Ilveniekka.

Niin, nyt se menee "Tukkijoen" malliin. Ja ajan henkii Henki sekä aine! Lie mielirunoniekka nyt Hall Caine, syntiä hiukan, hiukan taivaan mannaa, ja kaikki suorat sielut piispan pannaan.

Hengetär.

Jos entisyyteen taidettamme vertaa...

Ilveniekka.

Jo meni "Tukkijoki" sata kertaa, sen aurinko ei viel' oo laskemassa ja yhä karttuu teatterin kassa, ja jos en valehtele, muistan tarkkaan, siks alennettiin kolmeensataan markkaan kynääjäin palkkio, mjaa, säästä, säästä, lie tuuma "polyyppisen" pöpön päästä.

Hengetär.

Ei, nyt te puhutte jo puuta heinää!

Ilveniekka.

Puumiekall' lyökää pääni pahviseinään!

Hengetär.

Te soitatte vain ivan kulkusilla.

Ilveniekka.

Mun täytyy käydä joskus naamarilla, kas, muuten joukot ehkä ristiinnaulaa...

Hengetär.

Vihasta käheenä kun täytyy laulaa.

Ilveniekka.

Mut leikki sikseen, anteeks' suokaa, jos karvaan pippurinkin höystin ruokaan, on pettuleipää meillä kauvan syöty ja rintoihin on riimeillä liiaks lyöty, en lemmi maata pyydepientä, tuhmaa, vaan suurta, viisasta, en turhaa uhmaa. Ei taaksepäin!

Hengetär.

Nyt nouskoon norostaan uus', nuori, sointuva ja suuri taide voitosta voittoon yli merten maiden!

Ilveniekka.

Kun nuoret siivet nostaa nuorta jalkaa.

Hengetär.

Hyv' yötä! Esirippu nousta alkaa. —