Part 7

Puolueiden toimeenpanemissa väittelykokouksissa erehtyy taas väittelijöiden korvat hyvin herkästi. Todelliset aistinhairahdukset ovat myös jotenkin tavallisia ilmiöitä. Juopuneet näkevät pikku-ukkoja ja kärpäsiä, sunnuntaimetsästäjät näkevät linnun istuvan aivan väärässä paikassa ja yhden jäniksen asemasta viisi rinnan juosta vilistävän. Lasten ja naisten näkemät kummitukset ullakolla, hautausmaan aidalla ja kirkonseinustalla ovat kaikki aistinhäiriöitä. Mutta kaikkein enimmän tapahtuu aistinhäiriöitä seuranäytelmätekeleissä ja roskaromaaneissa. Ne ovatkin rakennetut aistinhairahduksille ja kuvitelluista aistinhairahduksista nauttivien ihmisten tyhmyydelle. Ennen uskottiin hyvinkin lujasti - ja paljon sitä on vielä nytkin - että on sellaisia ihmisiä, jotka voivat kääntää silmät. Markkinoilla varsinkin käärivät kaikenlaiset konstmestarit rahaa kokoon lapiokaupalla. Kuuluisia silmänkääntäjiä meidän maassamme on ollut Kiho Vauhkonen. Vieläkin kansa kertoo suurella ihastuksella Kiho Vauhkosen mainetöistä. Niinpä voi Kiho nousta takaperin sileää seinää katolle, syödä yhdellä aterialla lehmänreiden, puolitusinaa leipiä ja kukkuran nelikon perunoita.

Sellainen temppu kuin järveen pujahtaminen ja sinne jääminen kävi Kiholta kuin leikillä. Markkinoilla ei Kiho koskaan tinkinyt hevosta ostaessaan, maksoi mieluummin muutaman kympin yli pyydetyn hinnan, mutta muutaman ajan perästä olivat Kihon antamat setelit muuttuneet paperiliuskoiksi.

_Aistit_, elimet, joiden avulla ihminen ja eläin tekee kaikenlaisia havaintoja. Aistia on viisi: näkö, kuulo, tunto, haju ja maku. Nykyajan viisaat väittävät niitä olevan useampiakin, mutta eivät ole vielä keksineet niille sopivaa nimeä, et varmaa olinpaikkaa eikä tehtävää. Aikasemmin kehittyy ihmisellä tunto-aisti ja se on lapsilla herkin huulissa. Kihloissa olevat ihmiset luottavat myös paraasta päästä huuliinsa tunnustellen niillä toisiaan. Vihkimisen jälkeen luottaa nainen enimmän kynsiinsä ja hampaisiinsa ja mies nyrkkiinsä. Korkeimpana aistina pidetään näköä ja kuuloa. Tässä tehdään kuitenkin tunnolle ilmeinen vääryys, sillä ilman pääkamarassa sekä naama- ja peränahkassa olevaa tuntoa ihmisestä ei koskaan kasvaisi ja kehittyisi kunnon kansalaista eikä taivaanvaltakunnan perillistä, ei ainakaan suomalaisesta. Tunto on kyllä levinnyt yli ruumiin, mutta lasten kasvattajat ja kuhnijat antavat suurimman arvon peränahkassa olevalle tunnolle. Haju- ja makuaistit on ihmisellä verrattain hyvät. Hajuaistin hyvyys ei kuitenkaan riipu nenän koosta eikä nenän muodosta, eikä maun tarkkuus kielen ketteryydestä. Hajuaistinsa pitää ihminen herkkänä nuuskan avulla ja makunsa taas mällin, kahvin ja viinan myötävaikutuksella.

_Aistiton_ eli mauton on ihminen, joka työntää päälleen kaiken maailman korut ja helyt. Ja olipa mitä hyvänsä, jossa vain liikanainen koristelu rikkoo sopusoinnut, on se aistiton.

_A la bonne heure_, ranskalainen puheenparsi, joka merkitsee suomeksi jotakin siihen suuntaan kun: an roihuta!

_A la daube_, alatooppi, alatoo, hyytelöksi keitettyä, kylmänä popsittava kala- tai liharuoka. Sen käyttö on meidänkin maassamme jo niin yleisesti levinnyt, että melkein jo kaikissa maalaishäissä ja hautajaisissa tarjotaan munanpuolikkailla ja appelsiinin kuorilla koristettua alatoopia.

Susiahon Ville hieroo pastorin kanssa kaurakauppaa. Villen mielestä on pastorin tarjooma hinta halpa. Hän alkaakin nureksia, ettei nykyisin maanviljelystuotteista makseta juuri mitään. Pastori puolestaan alkaa selitellä siihen suuntaan, että taivaan isästä se riippuu maanviljelijäin työtulokset ja niin niiden hinnatkin, johon taas Ville jatkoksi:

- Voihan se olla niinkin päin, vaekka tuntuu minusta siltä, että pastuor nyt kaarojen hinnan värtieringissä aattas taivaan issee.

* * * * *

- Sannoovat, jotkon nähneet, että kovin matalakaplaesen eukon sinnoot, Juoso, sieltä etelänpuoIestä kotiis tuonna.

- _Juoso_: Eehän silloo ne takapassarit pitkän pitkät, mut kun hellalle nousoo, niin hyvin ylettää peätään ruopija.

* * * * *

Kun Impalta halpautui toinen puoli ruumiista ja sitä käytiin surkuttelemässä, arveli hän:

- Laaki on kuitennii siitä hyvä taat, ettei siinä ruumista pakota.