III.

Hän, Mestari, seuraajilleen On antanut käskyn tään: "Tee työtäni maailmassa, Käy siskojas etsimään!

Olet taivahan matkalainen: Nyt muillekin näyttäös tie! Olet armosta armoa saanut: Sen tuntoon muitakin vie!

Työmaata on paljon, paljon, Työvoimia puuttuu vaan. Mene Herrasi suureen työhön Ulos suurenen maailmaan!"

Ja joukot käskyä noutaa, Rivit kasvavat, taajenevat, Sydänlämpönsä työhön he suovat Ja voimansa parhaimmat.

Ja missä on kurjuus suurin Sekä vaaroja runsaimmin, Sitä suurempi siellä on into, Sitä suurempi siunauskin.

Pääkaupungin turhuudessa Monet viettely-äänet soi; Mut Herralle olkoon kiitos: Hän vaaroista varjella voi.

Pääkaupunki nielikin monta, Moni vaipuva vaikeroi; Mut Herralle olkoon kiitos: Myös langennut nousta voi.

Ja Mestari voimakas, suuri, Hän valvovi lapsiaan, Ei Herran tahdotta taitu Hiuskarvanen ainoakaan.

Hän auttavi palvelijoitaan, Hän siunaa heikkojen työn, Hän päiväksi saattaa muuttaa Myös maailman synkeän yön.