VI.

YHTÄ, TOISTA, KAIKENMOISTA.

"Viinat alas!"

Kun kieltolaki päätettiin, Niin silloin Tommi Talas Hän aimo ryypyn ryyppäsi Ja huusi: "Viina alas!"

Eräästä puoluemiehestä.

Vanhain suomalaisten pylväs Oli pitkät ajat ylväs, Sitten hänet voitti nuoret — Siirtyvän myös näkyy vuoret — Nyt hän maalaisliittolaisna Ahkeroipi toimivaisna, Puuhaellen kanalata Oikein suurta, mahtavata.

Etsittyään tuuliviirin Lailla aina uuden piirin, Löysi puolueensa parhaan, Kun hän yhtyi — kanatarhaan!

Matkakumppani.

Kumppanitta matkojaan Ei tee Tahvo Tatti: Kukkarossa taskussaan Hällä ain' on — "Matti".

Uupumisen syy.

Velkaa hankkiessaan juoksee Heikki kaikkein tuttuin luokse. Siinä uupuu, eikä jaksa Sitten — velkojansa maksaa.

Turhaa parjausta.

Turhaan maalima Juusoa juopoks' suureksi parjaa, Ryypyn kun — yhden vaan kerrallansa hän juo.

Ei ole yksinkertainen.

En syytä siihen keksi, Miks' yksinkertaiseksi Tuo Pekka tuomioidaan, Se vaikka huomioidaan, Hän ett' on muiden vertainen Mies aivan kolminkertainen, Kun on kerran kaikki nää: Jalat, vartalo ja pää.

Esikuva.

Ahkeruuden esikuva Varmaan onpi Jussi Juva: Hiki-otsaisena aina Juosten hankkii — rahalainaa!

Vanhanpojan iltahuokaus.

Käyn nukkumaan. Mut maatessain Niin elköön tapahtuko vain, Kuin Aatamille ennen: Kun unestansa noustuaan Hän — Eevan löysi rinnaltaan...