Part 18

jutaminen, jutaa, lap. johtet = olla matkalla. muistelija = kertoja. muistelus, lap. muihtalus = kertomus, tarina. juovatella, juovattaa, lap. tshuövvot = seurata jonkun perässä, noudattaa jälkiä. jänkä, lap. jiegge = räme, suo, jossa saattaa kasvaa puitakin. aapa, lap. aahpe = suuri puuton suo. Lannanmaa = Suomi; lantalainen, lap. laddelas = suomalainen. oaive = pyöreälakinen tunturi, oaive = pää. gaissa — korkea tunturi, jonka huipuilla lumi ei kesälläkään sula. pahta, lap. pahte = jyrkkä kallioseinä. maahiainen = maanalainen taruolento, myös gufitar. vuoma, lap. vuobmi = suuri puuton suo. rannio, lap. radno = kankaita kiertelevä porojen (ja ennen peurojen) polku. outa, lap. vuövte = metsä. räkkä, = sääsket ja lentävät poro-loiset tunturien juonto = tunturijono. tshohka = tunturihuippu, terävämpi oaivea. skaidi = maaselänne kahden joen tai jängän välissä. gielas — matala tunturiharju. vadda = paljas puuton kallio. varre = vaara, Lapissa paljaslakinen, tunturimainen. lompolo, lap. luöbbal = pieni järvi, lampi, tav. jokilaajentuma. suohkana, lap. suohkkan = pitäjä. raajia = raivata. palas, lap. paalkes = polku. lapinkeino, lap. gäidno = tie. tieva, lap. dievva = hiekkakumpu t. mäki. murku, lap. murkko = usva, sumu. rukattaa, lap. ruohttat = kiirehtiä, laukata. ruukaltaa — rukattaa. nuora, lap. nuörre = pitkä kapea salmi. pykällyskirja = kirja, johon paliskunnan poronomistajat, poroluku ja porojenmerkit on kirjoitettu. kiedgam = lapinlapsen kätkyt, komsio. keituri = vuohi, pukki. lapinkenttä = lappalaisen asuinpaikka. nuottaulut — nuottaorret. kalanpääkiesto = kalanpäitä pujoteltuina vitsarenkaaseen t. pajuhaarukkaan. tokka, lap. tohkke = iso porolauma. talviparseeli, parseeli — puku. saita = turskansukuinen Jäämeren kala (Gadus virens). parttio = joukko, esim, poroparttio, pienempi kuin tokka. palkimapaikka = paikka, jossa porot t. villit peurat käyvät laitumella, etsivät ravintoaan. rouot, lap. rouhko = nahkavällyt. tauro, lap. davrro = kuohkeaksi kiehuva, rasvainen kala. paarrel = parila, tuulaskoura. härssee = arina, atrain. uimukset = kalanevät. njolla = syltä, toistakin syltä korkean kannon nokkaan rakennettu pikku aittanen. rotomaa, lap. rohto = matala, pajupensaikkoinen maa. naakia, lap. njahkat = hiipiä väijyen jonkun perässä t. lähelle. palkinen, poropalkinen = poronhoitoalue, paliskunta. paltsaraja = kulunut, karvaton peski. saivovesi = maavesi, suolaton vesi. tihki, lap. tihkke = täi. jaara = pässi. kuru, lap. gurra = ahdas tunturirotko. luokka, lap. luokas = mäkiköyry. kuolpana, lap. guölban = tasainen kangasmaa. tortti = rukki. rikkaammuksia = rikkaimpia. Peräpohjan ja Lapin asukas käyttää useasti laatusanojen superlatiivia lappalaiseen tapaan: rikkaammus, nuorimus, suurimus. navettajuto, juto = vetäjä, ajokas. Lap. johtet = jutaa, kulkea. raito, lap. raido = useampia poroja ahkioineen, tai ilmankin, valjastettu ja sonnustettu peräkkäin. nulkata, lap. njolkastet = juosta hiljalleen (porosta). niva, lap. njavve = kova virtapaikka joessa. taajoa, lap. dajotet = leikkiä, telmätä. laavu, lap. lavvo = eräretkillä ja poropaimenessa mukana kuljetettava pieni teltta. kiisa, lap. kiisa = lipas, arkkunen. seppä = mestari, taitava tekemään jotakin; myös: seppä joikaamaan. salmakirja, lap. salbma-girje = virsikirja. puksut, lap. buvsak = housut. juovsattaa, lap. juovsatet. siida = lapinkylä, kotakylä. sieppuri, lap. sieben = karhunnahasta tehty hartiosuojus. niesta, lap. nieste = ruoka, eväs. vaana, lap. vadne = puute, niukasti. markkinasiljo, siljo, lap. shiljo = tasainen kenttä esim, kodan luona, markkinapaikalla. hyysä — turskansukuinen Jäämeren kala (Gadus aeglefinus). ajarassi = rentukka (Caltha palustris). suoltaa, lap. tshuolddet — kutoa koreakuvaista paulaa t. vyötä. Odda-Testamentti — Uusi Testamentti. opas, lap. ohpes = tuttu, tunnettu (sekä ihmisistä että asioista). raamoa, lap. ramedet = kerskua, kiitellä itseään. mainoa, lap. maidnot = puhua hyvää, kiittää, ylistää. tolvaa-nulkkaa = vuoroin tolvata, vuoroin nulkata; tolvata, lap. tolvastet = juosta kovasti, ravata (porosta). pailakka, lap. spailek = opettamaton ajoporo. silparaha = hopearaha, lap. silba = hopea. kortsi, lap. gorzze = äkkijyrkkä, louhikkoinen vesiputous. suopunki, lap. suohppan. galles = rikas mies, jolla on paljon eloa. kisura, lap. gisur = pieni, kurja. houvi = vouti, kruununvouti. poronkuu, kuu = rasva. oarje = lounainen, paikoin myös etelä. biegga = tuuli. suivakko, lap. tshuoivag = vaaleanharmaa poro. laajukapper, esiäitien sarvilakki. speisi, lap. speisig, vanha raha (taaleri) = n. 5:60 mk. ortti, lap. ortug = joku vanha raha, paikoin ryssän raha, 10 kop. päivätaala = joku vanha hopearaha; "päivätaala oli hopearaha ennen speisiä... se oli niinkuu 5 kruunua". solju = hopeahely. pataräydi = patarauta. runo, lap. rodno. peurakorva vasa = vasa, jonka korvissa ei ole omistajan merkkejä, no. taamoa, lap. dabmat = kesyttää, taltuttaa, masentaa. silpatsherggi = hopeainen ryyppykuppi. silpabastu = hopealusikka. silpasuorbmas — hopeasormus. rintarisku = rintasolki. loudekota = porolappalaisen vaatekerta, kotariukujen varaan pystytetty. seinäraanu = kodan seinäverhot; talvella käytetään kotaverhoina hamppulouteiden sijasta villaisia paksuja raanuja. ankka, lap. ankkar = puinen pieni tynnyri (ankkuri = 15 kannua). väärti = kestiystävä. pahpa = pappi. raitioida = paimentaa poroja; raitio, lap. raihte = poropaimen. kumppi, lap. gumpe = susi. gabba-jievja, eräs joiku. kermakka, lap. tshärmak = vuoden vanha poronvasa. nulppo, lap. nulhppo = sarveton poro. fietterhousut = lammasnahkaiset housut, joiden villapuoli on sisäänpäin. paliskunta = poronhoitopiiri. palkija = laitumellaan liikkuva, ruokaansa etsivä poro. närpeä, lap. njarbbad = harva, ei tiheäkasvuinen (esim, karvasta). kiveliö = suuri, asumaton erämaa. kaivosmaa = jäkälämaa, josta poro saattaa ottaa ruokansa talvellakin hangen alta kaivaen. Maahkarasmeri, myös Makreijanmeri — Jäämeri Magerön saaren lähimailla. hirvas, lap. sarves = kuohitsematon urosporo. kopara, lap. guöpper = poron sorkka. hervoitettu = koristeltu; lap. härvas = hyvin kaunis, loistava. pöykkyri = karkeakarvainen peski. nokko = kylliksi. kaamosaika, lap. skabmo = pimeä aika. korrata — kirota. laidistaja-härkä, lap. laiddestam-herggi = johtohärkä, jonka perässä toiset porot kulkevat. menentelijä = arka poro, kova laukkomaan. vielpis, lap. vielpes — koiranpentu. vaadin, myös vaami, vaamen, lap. vaatsham = porolehmä. roukua, lap. ruovggat = poron ja poronvasan sammakon kurnutusta muistuttava äänteleminen. kaalo, lap. kaallo = kylmä sää kevät- ja kesäaikana. jienga-tshuöikka = jääsääski. poattso-poaru = poropaarma, saivartaja, kiiliäinen. njunni-poaru = nenäpaarma, saulakantekijä, nenäsaivartaja. tshalmas — poron vatsalaukku, oik. kuninkaankypäri. suovvumuorra = savupuu, kodan haahlaorsi. tunka, lap. toggi, myös loppehus = poron juoksutusmaha, täytetään toisinaan myös veritaikinalla makkaraksi, toggimarfi, sekä kuulla kuutungaksi. heinäpuore = heinäsuoja. kunteus, lap. goddodas = neljännellä vuodella oleva urosporo. urakka, lap. orehk, varek = toisella vuodella oleva urosporo. saaloa, lap. saallot = huohottaa, läähättää. kusikas, lap. gozzahas = poro, joka on opastunut ihmisen virtsaan, niin että tulee sitä etsimään kotasiljoltakin. tuhpapursa — tupakkakukkaro. kollostaa = valjastaa, sonnustaa porot perättäin raitoon. kaaristaa, lap. gaarrat = nuorittaa tavarat ahkioon. kihnuta = kylmätä. tiuria = pikku eläviä esim, sääskentoukkia. pounikko, pounu, lap. bovdna = jänkämätäs. ottinki = pitkäkäs pyöreä, leilinkaltainen astia. kermakkapeski — kermakantaljasta tehty peski. lakinvierki = lakin päätä ympäröivä alaosa, tav. saukonnahkaa. kallokkaat = poron kallonahasta ommellut kengät. kuntura, lap. goddor = yhden poron koipinahat (gamas-goddor); myös suodna-goddor = yhden poron suonet. vuonnilo, lap. vuonjal = toisella vuodella oleva naarasporo. tinkasija = käräjäpaikka. kveeni = norjalaisten Ruijan suomalaisista käyttämä nimitys. darolainen = norjalainen. risu = vitsa. maantavara = aarre. smakko-muorra — hakkuupölkky. säldi-igja = ankara, pelottava yö. ryyhpypuoli = puolet nyljettyä poroa l. rintapieli, paisti, kylki ja lapa. eväskurppa, kurppa lap. gurppe = eväsreppu. juroa = olla liikkumatta, jurottaa. kauto = kengänpäällinen. nivottaa = ajaa karva nahasta pois. näskätä lap. njaskot = kaapia t. riipiä jotakin. pallas = Jäämeren kampela. tiilik = lapintakin saumoihin ommeltu koristeverka. kemppa, lap. gämpa = hyvännäköinen, kaunis. skuoivve = vastenmielinen. hevosen tanko — luokka. kaltio, lap. galddo = lähde. buörre bäivi = hyvää päivää. vistottaa = kammottaa, pelottaa. lastata = moittia, painaa. ibmel = jumala. aihki = iso petäjä.