I.

On ihana juhannusaatto, taas nuori ja iloinen oon, ma tyhjiä katuja harhaan ja katson aurinkoon.

Ja vanhoista ikkunoista mulle neitoset hymyää, kuin juhannuslimot ne loistaa täynnä nuorta elämää.

Ken on hän..., ja ma empien tielle jään, ken oon, ken oon, minä kysyn, enkä tiedä itsekään.