X.

Elä itke impyeni, elä vainen vaikertele Kaukomielen kainalossa, Ahdin hellässä sylissä.

Jo sun kukkana kuletan, liljanani liikuttelen, hellittelen hentonani.

Laitan valkean tupasen kultaiselle kukkulalle. Orret ylvähät ylennän, nostan kuulun kurkihirren päilyväiset pihtipielet, lempeän laen varailen.

Niin on onni ollaksesi, kaunis kehräelläksesi sinerväisellä rukilla unten utuista lankaa utuisesta kuontalosta, utu-impien keralla.

Elä itke impyeni, Kultalintuni kujerra.