VI.

Kullankukkaa omaa heruttelen hiljaa vain. Valkolehmää somaa varoellen lypsän ain’.

Yhyy, kullankukka etpähän sä arvaakaan, minne tyttörukka luotasi pois kutsutaan.

Kauvas, kauvas täältä kohta käypi Kyllikki. — Kysy ilman säältä, minne tieni kulkevi.

Tutki tuulosilta, missä lehti levon saa. Kysy lainehilta maininkien satamaa.

Yhyy, ystäväni et sä mua ymmärrä. Voi mun sydäntäni, sieill' on outo ikävä.

Lypsän kotikarjaa, lypsän kerran viimeisen. — Tuolla aallon harjaa kulkee Kaukon venonen.